Kirjoittajan arkistot: Eko Boxi

SKAFTKÄRR

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Porvoon kaupunki

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Porvoon kaupunki

Energiatehokkuus ja alhaiset hiilidioksidipäästöt kaavoituksen perustaksi
Sijainti: Skaftkärr, Porvoo
Suunnittelija: Porvoon kaupunki (arkkitehti Eero Löytynen ym.), 2010–

Skaftkärr on Porvoon kaupungin kaavoittama ja SITRAn tukema pientalovaltainen energiatehokas kaupunginosa. Alueen talot, palvelut, asuinympäristö ja liikennejärjestelmät suunniteltiin mahdollisimman energiatehokkaiksi. Työkaluksi kehitettiin energiakaava, jossa energiatehokkuustavoitteet on tuotu jo kaavoitusvaiheeseen. Alueesta tehtiin useita vaihtoehtoisia malleja, joiden energiatehokkuutta vertailtiin. Alue on 400 ha ja sinne on määrä tulla 700 asukasta.

Kaavoituksella on pyritty ohjaamaan asukkaita kevyen ja julkisen liikenteen käyttöön yksityisautoilun sijaan: bussilla, pyörällä tai kävellen pääsee suoraan ja joutuin Porvoon keskustaan, autolla saa kiertää hankalamman lenkin.

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen on huomioitu kaavoituksessa suuntaamalla talot etelään. Rakennustapaohjeissa ohjattiin puurakentamiseen, jolloin hiiltä varastoituu alueen rakennuksiin. Alueella on matalaenergiaverkko eli matalaenergiarakennuksille tarkoitettu alempaa lämpötilaa käyttävä kaukolämpöverkko. Lisäksi asumisen aikaista energiankulutusta pyritään alentamaan Living Lab hankkeessa mm. realiaikaisen energiankulutuksen, energianeuvonnan ja sähköisen tietopankin avulla.

Pilottihankkeen on määrä olla esimerkki uusille asuinalueille. Hankkeeseen liittyi runsaasti taustatutkimuksia, jotka on julkaistu hankkeen kotisivuilla.

Kohteesta lisää:
www.skaftkarr.fi
Energiatehokkuus kaavoituksessa -julkaisu
www.stok.fi
livinglabs
www.talotekniikkainfo.fi


Näytä Eko-Boxi suuremmalla kartalla

EKO-VIIKKI

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Pekka Hänninen (1, 2, 4 ja 5) ja KSV (3)

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Pekka Hänninen (1, 2, 4 ja 5) ja KSV (3)

Uusiutuvia energiamuotoja ja kaupunkiviljelyä
Sijainti: Helsinki, Viikki
Suunnittelija: arkkitehti Petri Laaksonen (kilpailuvaihe) ja Helsingin kaupunki, 1994–2002

Eko-Viikki on toistaiseksi laajin Suomessa toteutettu kestävän rakentamisen hanke. Alue on 23 hehtaaria ja asukkaita on 2 000. Alueella on melko hyvät palvelut ja joukkoliikenneyhteydet sekä työpaikkoja.

Eko-Viikki perustuu 1994–1996 järjestetyn yleisen arkkitehtikilpailun voittaneeseen Petri Laaksosen ehdotukseen, jossa talorivit on suunnattu lounasta kohden aurinkoenergiaa passiivisesti ja aktiivisesti hyödyntäen. Sormimaiset viheralueet työntyvät etelästä asuinalueelle. Rakennusten toteuttamiseen kehitettiin erityinen pisteytysjärjestelmä, joka liitettiin tontinluovutusehtoihin. Rakennusten lämmitysenergian ja veden kulutus ovat alhaisemmat kuin aikalaisverrokkikohteissa. Viljelypalstat ja ympäröivät virkistysalueet sekä hyvät palvelut mahdollistavat luonnonläheisen ja kestävän elämäntavan toteuttamisen urbaanissa ympäristössä.

Vaikka Eko-Viikki ei mm. rakennusten energiatehokkuuden suhteen vastaa nykyisiä ekologisia kriteerejä, se tarjoaa silti runsaasti käyttökelpoisia esimerkkejä ja tutkimustietoa. Eko-Viikin oli tarkoitus olla malli, jota voi monistaa muille asuinalueille. Valitettavasti tämä tavoite ei ole toteutunut.

Lisätietoa:

Eko-Viiki esittely Helsingin kaupungin sivuilla
Eko-Viikin ja Latokartanon esite
Eko-Viikin seurantaprojektin loppuraportti
www.viikinuusiutuvaenergia.net

Takaisin kestävän yhdyskuntasuunnittelun teemasivulle.


Näytä Eko-Boxi suuremmalla kartalla

KANGASALAN YHTEISKYLÄ

KANG

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Outi Palttala

”Yhteinen kylä syntyy yhdessä tekemisen ilosta ja voimavarojen yhdistämisestä.”
Sijainti: Kangasala
Suunnittelija: arkkitehti Outi Palttala ym, 1994–2002

Kangasalan yhteiskylä on 8 perheen suunnittelema ja pitkälti toteuttama ekokylä. Kylää leimaa yhteisöllisyys. Kylä sijaitsee maaseudulla 4 kilometrin päässä taajamasta. Osa kyläläisistä työskentelee kotonaan, mikä vähentää auton tarvetta. Lisäksi päivittäispalvelut löytyvät kohtuullisen läheltä, ja niiden luo on hyvät linja-auto- ja polkupyöräyhteydet.

Kylän keskellä on oma pieni hakevoimala, joka tuottaa kyläläisten tarvitseman lämmön. Voimalan yhteydessä on myös yhteistila juhlia ja kokouksia varten. Kylässä on oma vedenpuhdistamo, jonka ympäristöön laskemat puhdistetut vedet on mittauksissa todettu läheisen kunnallisen puhdistamon vesiä puhtaammiksi. Kyläläisillä on viljelypalstoja.

Rakennuksissa on pyritty energiatehokkuuteen luonnonmukaisin keinoin. Rakennukset on eristetty saman aikakauden normirakentamista paremmin. Luonnonmukaisten materiaalien lisäksi on käytetty paljon kierrätysmateriaaleja. Asunnoissa on kuivakäymälät.

Kylän ympäristökuormaa on tutkittu Kestävä kylä pohjoisissa oloissa -tutkimuksen yhteydessä, ja asukkaiden hiilijalanjälki on jopa neljännes keskivertosuomalaisen jäljestä mm. uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen ja kestävien elämäntapojen ansiosta.

Kohteesta lisää:
www.yhteiskyla.net
Kestävä kylä pohjoisissa olosuhteissa -tutkimus

Takaisin kestävän yhdyskuntasuunnittelun teemasivulle.


Näytä Eko-Boxi suuremmalla kartalla

BROMARVIN EKOKYLÄ

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Bruno Erat 1, 3, Pekka Hänninen 2, 4

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Bruno Erat (1 ja 3) ja Pekka Hänninen (2 ja 4)

Ekologista täydennysrakentamista maaseudulla
Sijainti: Bromarv, Raasepori
Suunnittelija: arkkitehti Bruno Erat, 2006

Bromarvin ekokylä on paikallisen Marttayhdistyksen käynnistämä hanke, jonka tarkoitus on tuottaa ekologisesti kestävää asumista maaseudulla sekä turvata kirkonkylän palveluiden säilyminen houkuttelemalla sinne uusia asukkaita. Ekokylässä on 20 asuntoa sekä yhteistila ja muutamia liiketiloja, joissa työskentelee mm. parturi-kampaamo.

Ekokylän uudisrakennukset sijoittuvat kyläraitin varteen täydentäen olemassa olevaa kylärakennetta. Rakentamiselta säästettiin pieni muinaisranta. Kylä lämpiää oman hake- ja aurinkovoimalan avulla. Jätevedet erotellaan harmaisiin sekä mustiin ja puhdistetaan paikallisesti. Ekokyläläisillä on mahdollisuus palstaviljelyyn.

Rakennusten lähtökohtana ovat rakenteiden luonnonmukaisuus, hengittävyys, korjattavuus, asuntojen muunneltavuus sekä aurinkoenergian passiivinen hyödyntäminen. Asunnoissa on painovoimainen ilmanvaihto, jota on vahvistettu märkätilojen osalta koneellisella poistoilmanvaihdolla. Suunnittelun aluksi Bruno Erat tutki bromarvilaisten vanhojen rakennusten ikkunoita, löytääkseen ekokylän rakennuksille oikean hengen.

Kohteesta lisää:
Eratin toimiston kotisivut
Kestävä kylä pohjoisissa olosuhteissa -tutkimus


Näytä Eko-Boxi suuremmalla kartalla

LANTTI-TALO

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Yrjö Suonto (1) ja Aalto yliopisto puurakentaminen (2 ja 3)

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Yrjö Suonto (1) ja Aalto yliopisto puurakentaminen (2 ja 3)

Nollaenergiapientalo asuntomessuilla
Sijainti: Sartrenkuja 1, Vuores, Tampere
Suunnittelu: Aalto-yliopisto Puurakentaminen, 2012

Lantti-talo on Suomen ensimmäinen nollaenergiapientalo. Se on puurakenteinen  ja Aalto-yliopiston opiskelijoiden suunnittelema Tampereen Vuoreksen asuntomessuille. Se on perheasunnoksi jalostettu versio Luukku-talosta.

Lantti-talo tuottaa tarvitsemansa sähkön aurinkosähköpaneeleilla, ja se lämpiää aurinkolämpökeräimillä ja kaukolämmöllä. Talon kokonaisenergiankulutusta kuvaava E-luku on -1, eli se tuottaa vuositasolla vähän enemmän energiaa kuin kuluttaa. 60 m² aurinkopaneeli tuottaa 7000 kWh sähköä ja 8 m² aurinkokeräin 40 % lämpimästä käyttövedestä. Kesällä talo niin sanotusti lainaa ylimääräisen energian verkkoon ja talvella taas ottaa sen takaisin. Maalämmöllä Lantti-talon E-luku olisi ollut vieläkin parempi, mutta kaukolämpö oli investointina edullisempi.

Talon muoto on kompakti, ja se on hyvin eristetty. Seinissä on 450 mm ja ylä- ja alapohjissa 510 mm puukuitueriste, Talon ilmanvuotoluku on 0,3 l /h ja vähän sähköä kuluttavan ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde 80 %. Ikkunoiden koko ja  suuntaus on harkittu huolella, niin että luonnon valosta saataisiin maksimihyöty, mutta kesäinen ylikuumeneminen vältettäisiin.

Sähkönkulutusta on minimoitu valitsemalla mahdollisimman energiatehokkaat laitteet ja koneet ja tuottamalla valaistus pääosin LED-valoilla. Kotona/poissa -kytkin laskee sähkönkulutuksen minimiin, silloin kun talossa ei olla.

Talon kustannukset nousivat vielä huomattavan korkealle. Sarjatuotannossa hinta putoaa. Elinkaaritarkastelussa hintaero tavanomaiseen taloon kuroutuu, koska energiankulutus on hyvin alhainen.

Kohteesta lisää: www.lanttitalo.fi

 


Näytä Eko-Boxi suuremmalla kartalla

LUUKKU-TALO

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Suomen asuntomessut (1 ja 4) ja Aalto yliopisto puurakentaminen (2 ja 3)

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Suomen asuntomessut (1 ja 4) ja Aalto yliopisto puurakentaminen (2 ja 3)

Nollaenergiatalo vapaa-ajan käyttöön
Sijainti: Mäntyharju
Suunnittelu: Aalto-yliopisto Puurakentaminen, 2009

Puurakenteinen vapaa-ajantalo Mäntyharjun loma-asuntomessuille. Siinä on hengittävät rakenteet ja koneellinen ilmanvaihto tehokkaalla lämmöntalteenotolla varustettuna. Ensimmäisiä nollaenergiataloja Suomessa: tuottaa auringon avulla (60 m² aurinkosähköpaneeleja ja 5 m² aurinkokeräimiä) vuositasolla yhtä paljon energiaa (8700 kWh) kuin mitä kuluttaa.

Aalto-yliopiston opiskelijoiden suunnittelema ja toteuttama täysin puurakenteinen ja siirrettävissä oleva Luukku-talo osallistui eurooppalaisten korkeakoulujen ekotehokkaan rakentamisen kymmenotteluun, Solar Decathlon Europe 2010 -kilpailuun Madridissa. Luukku-talo voitti kilpailussa arkkitehtuurin osakilpailun ja sijoittui kokonaiskilpailussa viidenneksi. Talo toimii Suomen olosuhteissa nollaenergiatalona ja Madridissa plusenergiatalona.

Energiatekniikan lisäksi rakennuksessa on kiinnitetty huomiota muihinkin kestävän rakentamisen kysymyksiin: käytetyt rakenteet varastoivat hiiltä, joka on poissa ilmakehää lämmittävästä hiilidioksidikuormasta. Rakennuksessa oli kilpailuvaiheessa oma harmaiden jätevesien käsittely.

Kohteesta lisää: www.sdfinland.com

 

KELLOKAS

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Jussi Tiainen (1), Karin Kokfors (2) ja Pekka Hänninen (3, 4 ja 5)

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Jussi Tiainen (1), Karin Kokfors (2) ja Pekka Hänninen (3, 4 ja 5)

Muunneltavuutta ja kestävyyttä
Sijainti: Vanhakaupunki, Helsinki
Suunnittelu: arkkitehti Karin Krokfors, 2011

As oy Kellokas on kahden kaupunkipientalon kokonaisuus, jossa on lähestytty kestävyyttä ekologisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Rakentamisessa on pyritty laatuun ja kestävyyteen. Kellokas on täystiilinen matalaenergiatalo. Seinärakenne on hengittävä ja koostuu kantavasta kennotiilestä ja ruukintiilestä tehdystä julkisivumuurauksesta. Tiili liittää rakennuksen Vanhankaupunginkosken teollisuusmiljööseen.

Tilat ja käyttövesi lämmitetään auringon ja maalämpöpumpun hybridijärjestelmän avulla. Kesällä aurinkokeräinten ylijäämälämpöä ajetaan maahan, josta sitä talvella hyödynnetään maalämpöpumpun avulla. Kesällä maalämpöpumppua voidaan käyttää myös viilentämiseen. Varaavat tulisijat on liitetty mukaan lämmitysjärjestelmään. Talossa hyödynnetään passiivista aurinkoenergiaa: ikkunoiden kautta auringon lämpösäteilyä varastoituu kivirakenteisiin.

Muunneltavuus sekä työn ja asumisen yhdistäminen ovat olleet keskeisiä lähtökohtia tilasuunnittelulle. Asuntoja voidaan muokata, laajentaa ja supistaa asukkaiden elämäntilanteen mukaan, esimerkiksi vuokraamalla vajaakäytölle jääneet huoneet työtiloiksi tai erillisiksi asunnoiksi. Asukkaan ei tarvitse luopua asunnosta tilatarpeen muuttuessa. Kohde on ryhmärakentamishanke.

Kohteesta lisää: 

http://www.karinkrokfors.fi/ryhmarakennuttaminen.html


Näytä Eko-Boxi suuremmalla kartalla

RANNANPELTOTALO

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Pekka Hänninen

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Pekka Hänninen

Suomen ensimmäinen matalaenergiatalo
Sijainti: Lahnajärvi, Suomusjärvi
Suunnittelija: Pekka Leppänen, 1997

Rannanpeltotalo on Suomen ensimmäisiä matalaenergiataloja. Talo sijaitsee etelään viettävässä rinteessä, johon sovittamisesta seuraa kapea muoto. Ikkunat avautuvat etelään. Talon sydämenä on varaava uuni. Katolla on 7 m² aurinkokeräimiä.  Tulisija ja aurinkokeräimet on yhdistetty lämmönvaraajaan. Rakennuksessa on tehokas koneellisen ilmanvaihdon lämmöntalteenotto.

Rungon rakennusmateriaalina on käytetty tontilta kaadettua puuta. Seinissä on 300 mm ja katossa 450 mm selluvillaeriste ilman muovista höyrynsulkua. Aurinkokeräin tuottaa puolet vuotuisesta lämpimästä käyttövedestä ja varaava tulisija 2/3 tarvittavasta tilojen lämpöenergiasta. Sähköä kuluu 3600–4800 kWh ja polttopuita 8–10 pinokuutiota vuodessa. Kokonaisenergiankulutus 84–100 kWh/m²/v. 16 vuoden aikana rakennuksen energiankulutus on pysynyt liki samana, joten merkkejä puurungon ravistumisesta ja ilman- ja lämmönpitävyyden heikkenemisestä ei ole.

Rakennuksessa on komposti-käymälä ja harmaat vedet käsitellään omassa puhdistamossa. Tontilla on suuri kasvimaa. Läheiset metsät tarjoavat mainiot sieni- ja marja-apajat. Talo suokin hyvät puitteet kestävään asumiseen maaseutuympäristössä. Valitettavasti palvelut ovat kaikonneet pikku hiljaa lähikylästä.

Lisää kohteesta: Pekka Leppänen, Energiaa säästävä pientalo, Rakennustieto 2000


Näytä Eko-Boxi suuremmalla kartalla

TAPANILAN EKOTALO

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Pekka Hänninen

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Pekka Hänninen

Ekotalo kaupunkiympäristössä Helsingissä
Sijainti: Tapanila, Helsinki
Suunnittelija: arkkitehti Bruno Erat, 1997

Solakka rakennus sijoittuu kapealle 670 neliön tontille olemassa olevaan pientaloympäristöön. Alkuperäistä kasvillisuutta on varjeltu rakentamisvaiheesta alkaen.

Maanpäälliset kerrokset ovat puurakenteisia. Seinissä ja yläpohjassa on puukuitueristeet ilman muovista höyrynsulkua. Talon ikkuna-aukotus on suunnattu etelään, niin että talviaurinko pääsee lämmittämään sisätiloja ja lämpö varastoituu tiiliseen sydänmuuriin. Kesällä pitkät räystäät sekä lehtipuut suojaavat taloa ylikuumenemiselta. Kaikissa rakenteissa ja pintakäsittelyissä on pyritty käyttämään luonnonmukaisia materiaaleja.

Talossa on luonnollinen eli painovoimainen ilmanvaihto, jota voi tarvittaessa tehostaa märkätilojen ja keittiön koneellisella poistoilmanvaihdolla. Ilmanvaihto on toiminut VTT:n seurantatutkimuksen mukaan hyvin, joskin kesällä sitä on jouduttu tehostamaan tuulettamalla ikkunoiden kautta. Talon lämmitysenergian kulutus on 76 kWh/m²/v ja kokonaisenergian kulutus 121 kWh/m²/v (VTT 2000), joka on 40 % vähemmän kuin aikakauden tavanomaisten talojen. Päälämmönlähteenä on kaukolämpö, jota tuetaan puulämmityksellä.

Pihalla on pieni ryytimaa. Viherhuone pidentää viljelykautta – se on lämmin jo helmikuusta alkaen. Sadevedet kerätään maanalaiseen säiliöön kasteluvedeksi. Talo mahdollistaakin esimerkillisellä tavalla luonnonläheisen ja kestävän elämäntavan harjoittamisen kaupunkiympäristössä.

Kohteesta lisää: Ilkka Romo; Tapanilan ekotalo 1997, VTT 2000

VILLA SOLBRANTEN

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Pekka Hänninen (1, 4, 5 ja 6) ja Bruno Erat (2 ja 3)

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Pekka Hänninen (1, 4, 5 ja 6) ja Bruno Erat (2 ja 3)

Ekologinen koetalo
Sijainti: Kilontie 35, Espoo
Suunnittelu: arkkitehti Bruno Erat, 1978

Suomalaisen ekotalon ikoni, joka on edelleen raikas ja ajankohtainen esimerkki. Talon arkkitehtuurin lähtökohtana ovat energiatehokkuus sekä aurinkoenergian passiivinen ja aktiivinen hyödyntäminen. Tilat ryhmittyvät lämpövyöhykkeisiin lämpösydämenä toimivien tulisijojen ja lämmönvaraajan ympärille. Oleskelutilat ovat etelän puolella, keittiö, makuuhuoneet sekä varasto- ja työtilat puolestaan puskurivyöhykkeenä viileämmällä pohjoispuolella. Talo on suunnattu kohti aurinkoa: ikkunat ja aurinkokeräimet ovat eteläseinällä ja pohjoissivulla talo vetäytyy katon lappeen alle suojaan pohjoista vasten, talvella lumivaipan avustamana. Katolla kasvaa 40 kasvilajia.

Rakennuksen ostoenergian kulutus on hyvin alhainen. Tulisijoista ja aurinkokeräimistä saatava lämpö varastoidaan talon keskellä sijaitsevaan 10 000 litran lämmönvaraajaan. Lämmitysenergian kulutus on 36 kWh/m²/v ja kokonaisenergiankulutus 65 kWh/m²/v (VTT 1980).