Aihearkisto: Kestävä korjausrakentaminen

RAKUUNANTIEN LISÄKERROS

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Tuomas Uusiheimo (1), Talli Oy (2,4) ja Minna Lukander (3)

Lisäkerroksella asuntoja tiiviiseen kaupunkirakenteeseen

Sijainti: Rakuunantie 1, Munkkiniemi, Helsinki
Suunnittelija:
arkkitehti Minna Lukander / Arkkitehtitoimisto Talli, 2015

Tiivistyvässä kaupungissa tonttimaa on kortilla, ja katseet nousevat katoille. Voisiko lisäkerroksilla säästää viheralueita rakentamiselta? Rakuunantiellä Helsingin Munkkiniemessä rakennettiin 6 asuntoa katolle lisäkerroksen linjasaneerauksen yhteydessä. Näin katettiin myös remontin kuluja.

Kohde sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla 1950-60 lukujen yhtenäisellä asuinalueella. Lisäkerros on sisäänvedetty, ja katon reunalla kiertää alkuperäisen mallin mukaan tehty räystäs, jolloin 1958 valmistunut arkkitehti Eino Tuompon talo säilytti ilmeensä. Lisäkerros on toteutettu puuelementeistä, jolloin päästiin riittävään keveyteen. Julkisivuissa on käytetty mm. teräslevyjä ja seurailtu alkuperäisen rakennuksen väritystä. Kaupunki oli jo kaavoittamassa alueelle lisäkerroksia, ja Rakuunatie toimi pilottihankkeena.

Peruskorjauksen yhteydessä kannattaakin ainakin tutkia myös lisäkerrosrakentamista – se on kallista, mutta silti kannattavaa siellä missä asunnot menevät kaupaksi. Alkuperäisen talon rakenteiden ja perustusten tulee lisäksi kestää lisäpaino. Täydennysrakentaminen on yhteiskunnalle edullisempaa kuin kokonaan uusien asuinalueiden rakentaminen. Sillä on myös positiivinen vaikutus alueen palveluihin.

Aiheesta lisää: Rakuunantien lisakerroshanke

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ

Arvokiinteistön energiasaneeraus
Eteläesplanadi 4, Helsinki
Armas Lindgren 1910, energiaremontti 2011–

Pilottihankkeessa tutkittiin energiansäästökeinoja arvokiinteistöissä perusparannuksen yhteydessä. Rakennuksen nykyinen energiankulutus on 296 kWh/brm2 vuodessa. Tästä lämmityksen osuus on 218 kWh/brm2 (74 %) ja sähkön osuus 78 kWh/brm2 (26 %). Energialuokka on F.

Parantamalla ulkovaipan lämmöneristyskykyä, saataisiin vain nimellinen hyöty (2,2 kWh/brm2 ) rakennuksen kokonaisenergiankulutukseen. Mutta uusimalla sähkö- ja ilmanvaihtojärjestelmä lämmöntalteenottolla ja tarpeellisella automatiikalla höystettynä, sekä siirtyminen led-valaistukseen ja sähkönkäytön ohjausjärjestelmiin laskennallinen lämmitysenergian kulutus vähenisi 88 kWh/brm2 vuodessa ja sähkön kulutus 65 kWh/brm2 vuodessa, mutta jäähdytys lisäisi kulutusta 12 kWh/brm2. Yhteensä kokonaisenergiankulutus tippuisi 165 kWh/brm2 eli 44 prosenttia.

Tehostamalla rakennuksen käyttöä lisäämällä työpisteitä nykyisestä 130:sta 250:een vähenisi työntekijäkohtainen vuosikulutus 24 400 kWh:sta 7 500 kWh:iin eli huimat 70 prosenttia. Lisäksi henkilökuntaa koulutetaan energiansäästöön.

KUMMATTI

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Harri Hagan

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Harri Hagan

Kierrättävää purkamista ja uusiutuvia energioita
Kummatin lähiö, Raahe
Arkkitehti: Harri Hagan (peruskorjaus) 2008–

Kummatin lähiö Raahessa on esimerkki asumismukavuuden ja energiatehokkuuden parantamisesta sekä rakennusten osapurkamisesta ja betonielementtien uudelleenkäytöstä. Ennen korjausta 13 kerrostaloa olivat ehtineet muuttotappiokunnassa liki autioitua.

Suurille perheasunnoille ei enää ollut alueella kysyntää, joten ne poistettiin pistetaloista. Betonielementtejä hyödynnettiin sellaisenaan alueella piha- ja huoltorakennuksissa sekä autokatoksissa. Elementtejä myytiin myös lähialueille maatalousrakennusten osiksi. Samalla rakennusten energiatehokkuutta parannettiin muun muassa lisäämällä ilmanvaihtoon lämmöntalteenotto, ja seinäpinnoille ja katolle lisättiin aurinkopaneeleja ja 2 tuuliturbiineja.

Asumisviihtyisyyttä parannettiin rakentamalla asuntoihin aidattuja pihoja, joissa on viherhuone ja pieni kasvimaa. Yleisille piha-alueille istutettiin hyötykasveja, kuten omenapuita ja marjapensaita. Asunnot muutettiin esteettömiksi. Yhteiset saunat nostettiin kellarikerroksista katoille. Yhteistiloja lisättiin muun muassa keittiöllä varustetulla asukastuvalla. Hankkeen kustannukset jäivät 75 % paikallisen uudisrakentamisen hintatasosta.

Kohteesta lisää: Rakentajan kalenteri 2013

INNOVATALO

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Jari Kiuru (1), Pekka Hänninen (2 ja 4) ja Kimmo Lylykangas (3)

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Jari Kiuru (1), Pekka Hänninen (2 ja 4) ja Kimmo Lylykangas (3)

Lähiötalon energiasaneeraus esivalmistetuilla puuelementeillä
Jupiterintie 12, Peltosaari, Riihimäki
Arkkitehti: Kimmo Lylykangas (saneeraus), 2011

Riihimäellä Peltosaaren lähiössä on kerrostalo muutettiin passiivitaloksi. Korjaushankkeen tavoitteena oli laskea tilojen lämmitystarvetta noin 50 kWh:ta 25 kWh eli puoleen. Keinoina käytettiin mm.  lisäeristämistä sekä koneellinen poistoilmanvaihdon korvaamista lämmöntalteenotolla varustetulla tulopoistoilmanvaihdolla.

Julkisivukorjaus toteutettiin TES-menetelmällä (timberbased element systems), jossa vanha julkisivu ja eristeet poistettiin ja korvattiin puisilla esivalmistetutilla 3 X 12 m pystyelementeillä. Myös uudet ilmanvaihdon tulokanavat on sijoitettu julkisivuelementteihin. Poisto tapahtuu vanhoja hormeja hyödyntäen.

Talosähkön kulutusta leikattiin mm. siirtymällä porrashuoneissa liiketunnistimiin ja LED valaisimiin. Investoinnin takaisinmaksuaika on 1,5 vuotta verrattuna vanhaan porrashuoneen valaisujärjestelmään. LED-valaisimien arvioitu kesto on jopa kymmeniä vuosia.

Esivalmistettujen julkisivuelementtien ansiosta asukkaiden ei tarvinnut poistua asunnoistaan korjauksen ajaksi. Korjausoperaatio kesti 5 kk. Toisaalta energiansäästön lisäksi asukkaat saivat vastineeksi paremmat sisäilmaolosuhteet. Vuokrat kohosivat 1,5 € / m2.

Lisää tietoa kohteesta:
www.puuinfo.fi/
www.ara.fi/