Aihearkisto: Kestävä rakennus

KÄRSÄMÄEN PAANUKIRKKO

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Jussi Tiainen

Modernia arkkitehtuuria perinteen keinoin

Sijainti: Kärsämäki
Suunnittelija: Arkkitehti Anssi Lassila, 2004

Kärsämäelle valmistui 2004 perinteisin 1700-luvun menetelmin ja työkaluin toteutettu puukirkko. Sen ulkokuori on kaksiosainen: sisus on hirttä ja sitä ympäröi ulompi haapapaanupaanuvaippa. Tervattu ulkokuori suojaa sisusta säältä ja toisaalta kuorien väliin jää tunnelmallinen hämärä välitila, joka kiertää rakennuksen.

Hirret sahattiin seurakunnan omistamista lähimetsistä ja vedettiin hevosilla rakennuspaikalle. Metallin käyttö pyrittiin minimoimaan, ja tarvittavat naulat ja muut metalliosat taottiin sepäntyönä kierrätetystä romumetallista. Suunnittelu ja rakennustyö toteutettiin Oulun yliopiston arkkitehtiopiskelijoiden, vanhojen mestareiden ja paikallisen talkooväen voimin. Keskeinen tavoite hankkeessa oli vanhojen työtapojen ja osaamisen siirtäminen uusille sukupolville. Toteutunut kirkko perustui Anssi Lassilan ehdotukseen 1998 järjestetyssä opiskelijakilpailussa. Suunnittelu- ja rakentamisprosessi kestivät 6 vuotta.

Kärsämäen kirkossa yhdistyvät perinteiset materiaalit ja rakennustavat moderniin arkkitehtuuriin. Miksi perinteisiä menetelmiä ei voisi käyttää laajemminkin uudisrakentamisessa? Ainakin niiden vaikutukset ihmiseen ja ympäristöön tunnetaan ja elinkaarikin on osoittautunut jopa vuosisatoja kestäväksi.

Aiheesta lisää:
Kärsämäen paanukirkko

PUUKUOKKA

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Mikko Auerniitty

Vähähiilinen puukerrostalo

Sijainti: Kuokkala, Jyväskylä
Suunnittelija: Arkkitehti Anssi Lassila/OOPEAA, 2015

Puukuokka oli valmistuessaan 2011 ensimmäinen Suomessa rakennettu 8 kerroksinen puukerrostalo ja ensimmäisenä Jyväskylään Kuokkalaan toteutettavasta kolmen puisen asuinkerrostalon ryhmästä. Talot painautuvat suojellun kallion ja metsikön kainaloon. Talo avautuu eri suuntiin eri luonteisena.

Puukuokka on koottu esivalmistetuista CLT-tilaelementeistä. Puupintaa on näkyvissä paljon. Asunnoissa puuta on näkyvillä lattioissa ja katoissa, mutta seinät on verhoiltu paloteknisistä syistä kipsilevyillä. Puukerrostalojen elinkaaren hiilijalanjälki on todettu olevan jopa 45 % pienempi kuin vastaavan betonitalon. Puukuokan hiilijalanjälkeä ei kuitenkaan ole laskettu. Asuntojen omistusmuoto on esimerkillinen: asukkaat lunastavat asuntonsa omiksi vuokrissa kahdessa vuosikymmenessä. Talossa on 4155 kerrosneliömetriä ja 58 asuntoa.

Puukuokka sai 2015 sekä Puupalkinnon että Arkkitehtuurin Finlandia palkinnon. Finlandia palkinnon voittajan valinnut säveltäjä Kaija Saariaho perusteli valintaansa sillä, että Puukuokkaan sisältyvät uuden rakennusteknologian tutkiminen, ihmisläheisyys sekä pyrkimys ekologisiin ratkaisuihin ja ihmisen elämänlaadun parantamiseen.

Aiheesta lisää: Puukuokka

MALTA

Malta

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © ARK-house Arkkitehdit Oy.

Yhteisöllistä asumista palveluiden äärellä
Sijainti: Jätkäsaari, Helsinki
Suunnittelu: arkkitehdit Pentti Kareoja ja Heljä Herranen / ARK-house Arkkitehdit Oy, 2011–2013

As Oy Malta on asukkaiden urakoima, ja se on ensimmäisiä ryhmärakentamiskerrostaloja Suomessa sitten 1950-luvun. Tätä ennen valtaosa taloista oli tulevien käyttäjien rakennuttamia, jolloin laatuvaatimukset olivat korkealla ja talot kestivät. Maltassa on 61 asuntoa ja reilut 100 asukasta. Asukkaat osallistuivat tulevien asuntojensa suunnitteluun, ja arkkitehdillä olikin suuri työ kaikkien unelmien yhteensovittamisessa saman katon alle – monenkirjava julkisivu kuvastaa asukkaiden kirjoa.

Sosiaalisuus on Maltan keskeinen tavoite, ja talossa on poikkeuksellisen runsaasti yhteistiloja, yhteensä 500 neliötä eli noin 10 % kokonaispinta-alasta. Maantasokerroksessa on yhteinen olohuone kirjasto- ja elokuvanurkkineen. ”Elokuvateatteri” on asukkaille tärkeä. Yhteinen ruokasali on talon päätila: asukkaat kokoontuvat kolmesti viikossa yhteisaterialle, jonka kukin asukas vuorollaan kykyjensä ja taitojensa puitteissa valmistaa. Parhaimmillaan siellä on ollut 90 ihmistä yhdessä syömässä. Ylin kerros on kokonaan yhteistilaa. Asukkaiden suosikki ja ylpeydenaihe on 60 m2 viherhuone sekä kattoterassi, jolla lapset ovat kesähelteillä telttailleet. Ylin kerros yhdistää porrashuoneet.

Yhteisöllisyys on lisännyt Maltassa tilatehokkuutta ja kestävää elämäntapaa. Esimerkiksi juhlatilan takia asunnoissa ei tarvitse olla niin isoja olohuoneita kuin niissä muuten olisi. Talossa ei myöskään ole asuntokohtaisia saunoja vaan yhteissauna. Maltassa kukoistaa jakamistalous: asukkaat lainailevat poria, autoja jne. Myös vierashuoneita on lainattu. Lasten hakeminen päivähoidosta on yhdistetty. Lainailua, kimppakyytejä jne. varten asukkailla on oma verkkosivusto.

Malta sijaitsee Helsingin ydinkeskustan tuntumassa kevyen liikenteen valtaväylän Baanan päässä. Talossa on hyvät pyöränsäilytystilat ja korjauspaikat. Talossa onkin vain 24 autopaikkaa eli vain joka kolmannelle taloudelle. Myös autoja lainaillaan. Talon energiatehokkuus on lähes passiivitalon tasoa.

Kohteesta lisää: http://www.maltatalo.fi

KAKSI EKOTALOA VIHDIN EKOKYLÄSSÄ

Vihdinekotalot

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Pekka Hänninen (1 ja 3) ja Bruno Erat (2).

Pieni, ekologinen ja edullinen
Sijainti: Vihdin ekokylä, Linnanniitty, Vihti
Suunnittelu: arkkitehti Bruno Erat 2011

Kahden Vihdin ekokylään suunnitellun talon keskeiset tavoitteet ovat vähäinen lämmitysenergian tarve, pieni hiilijalanjälki sekä edullinen hinta. Talot ovat kohtuukokoisia (140 m2), pohjaltaan liki neliönmuotoisia ja kaksi kerroksisia, jolloin ulkovaipan lämpöä haihduttava pinta-ala on mahdollisimman pieni suhteessa lattiapinta-alaan. Ulkovaipan pinta-alan optimointi säästää myös materiaaleja ja kustannuksia.

Passiivinen aurinkoenergian hyödyntäminen on talojen arkkitehtuurin lähtökohta. Ikkunat avautuvat etelään, jolloin lämmityskaudella matalalta paistava aurinko lämmittää huonetiloja. Kesällä pitkä terassin kattona toimiva räystäs estää korkealta paistavaa aurinkoa ylikuumentamasta sisätiloja.

Talon vaipan rakenteiden sekä ikkunoiden lämmön erityskyky vastaavat passiivitalotasoa. Seinärakenteet ovat höyrynsulkumuovittomat eli hengittävät. Passiivitalosta poiketen talossa on luonnollinen eli painovoimainen ilmanvaihto. Rakenteissa ja pintakäsittelyissä pyrittiin myrkyttömyyteen. Rakennusjätettä syntyi ennätysvähän: noin kuutio.

Talon lämmitysenergian tarve on noin neljännes verrattuna olemassa olevaan pientalokantaan. Tulisijat ja aurinkokeräimet on liitetty lämmönvaraaja. Varaajasta lämpöä siirretään huoneisiin vesikiertoisen lattialämmityksen välityksellä. Uusiutuvia energiamuotoja hyödyntäen asumisen hiilidioksidipäästöt jäävät pieniksi.

BAANA

Baana

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Pekka Hännine (1 ja 3) ja KSV.

Pyöräilijät suihkivat läpi keskustan vanhassa ratakuilussa
Sijainti: Kamppi, Helsinki
Suunnittelu: mm. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto (arkkitehti Kirsi Rantama, arkkitehti Kajsa Lybeck ja arkkitehti Pia Kilpinen sekä projektipäällikkö, arkkitehti Ilpo Forssen ) sekä Loci maisema-arkkitehdit oy (Krista Muurinen, Pia Kuusiniemi, Leena Buller, Liisa Dahlqvist)

Kevyen liikenteen väylä Baana yhdistää kantakaupungin itäisen ja läntisen osan ja mahdollistaa nopean liikkumisen polkupyörällä Helsingin keskustan halki autoilta turvassa. Se on myös Keskuspuiston jatke, ja liittää metsän ja meren toisiinsa.

1,3 kilometrin mittainen Baana on rakennettu entiseen 1870-luvulla louhittuun satamaradan jyhkeään kuiluun. Väylällä on omat kaistat polkupyörille ja jalankulkijoille useita levähdyspaikkoja ja ympäristötaidetta. Viihtyisyyttä on lisätty istuttamalla 180 puuta, 4000 pensasta, köynnöksiä ja perennoja. Koripallo-, pöytätennis- ja petankkikentät sijoittuvat Marian sairaalan läheisyyteen. Baanan pohjoispäässä sijaitsevat puolestaan suuret kulttuurilaitokset Musiikkitalo ja Nykytaiteen museo Kiasma. Baana on myös kulttuurin näyttämö.

Baana avattiin 2012, ja se on ollut hyvin suosittu: 2013 sitä käytti 665 000 ja parhaina viikkona yli 30 000 pyöräilijää. Baana onkin herättänyt laajaa kansainvälistäkin huomiota ja kiitosta. Baana ideoitiin kaupungin, asukkaiden ja alan opiskelijoiden yhteistyönä. 2014 Baana palkittiin Euroopan kaupunkien julkisten tilojen kilpailussa.

ILLENPUISTO

Illenpuisto

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Pekka Hänninen (1 ja 3) ja Vantaan kaupunki (2).

Hulevesien luonnonmukaista käsittelyä
Sijainti: Kartanonkoski, Vantaa
Suunnittelu: maisema-arkkitehdit Ismo Häkkinen ja Petra Tammisto / Ramboll Finland Oy, 2005

Hulevesien luonnonmukaisessa käsittelyssä pyritään valuntaa tuottavat sade- ja sulamisvedet käsittelemään niiden syntysijoilla mm. imeyttäen ja viivyttäen. Viivyttämisessä voidaan hyödyntää esimerkiksi vettä pidättäviä rakenteita kuten viherkattoja tai erilaisia altaita ja painanteita.

Kartanonkosken Illenpuistossa on varauduttu sulamisvesien tai rankkasateiden aiheuttamiin tulvahuippuihin muotoilemalla purkuojan ympärille painanteita, joihin hulevedet hallitusti tulvivat. Näin vesiä viivytetään ja hallitsematon tulviminen vältetään muualla. Asuinalueen halki luikertava hulevesiuoma lisää viihtyisyyttä, rikastuttaa paikallista luonnon monimuotoisuutta ja viilentää kesällä lähiympäristöä. Puronvarren kasvillisuus on rehevää.

Vettäläpäisevät pintamateriaalit mahdollistavat vesien imeytymisen maaperään. Suodattamalla vesi maakerrosten läpi se puhdistuu. Sadevesiviemäreistä hulevedet johdetaan usein puhdistamattomina suoraan vesistöihin, mikä on heikentänyt varsinkin taajamien virtavesien tilaa. Lisäksi viemärikapasiteettiä ei pystytä enää kaupungeissa lisäämään, jolloin hulevesien luonnonmukainen käsittely on parempi vaihtoehto.

Illenpuisto sai 2006 ympäristöpalkinnon.

Hulevesistä lisää:
Vantaan hulevesisivut
Vantaan hulevesiohje
Kuntaliiton hulevesiopas

 

 

OLKIPAALIMAJAT

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Jenni Reuter (1, 2 ja 4) ja Juha Ilonen (3)

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Jenni Reuter (1, 2 ja 4) ja Juha Ilonen (3)

Luonnonmukaisia vierasmajoja pyöräilijöille
Sattmark, Parainen
Suunnittelija: arkkitehti Jenni Reuter, 1997

Saaristotien ja Paraisilta Airistoon johtavan veneilyväylän risteyksessä on kahvila, jonka yhteyteen rakennettiin kolme 14 m2 yöpymismajaa mm. Ahvenanmaalle suuntaavien pyörämatkailijoiden tarpeisiin. Majat toteutettiin olkipaalirakentamisen leireillä kesinä 1997 ja 1998.

Suunnittelun lähtökohtana olivat olkipaalit (noin 75 x 45 x 35 cm) ja uusiokäyttöiset ikkunat (68 x 98 cm), yöpymistilat neljälle, mahdollisuus yksinkertaiseen ruuanlaittoon ja oleskeluun. Olkipaalirakentamiselle on luontevaa minimoida seinässä olevat aukot. Majassa ikkunat ja ovet onkin sijoitettu omiksi seinikseen täysin aukottomien olkipaaliseinien väliin. Sisäänkäyntejä on kaksi, molemmat majan valoisaan keskiosaan, jossa sijaitsevat keittotaso, kamiina ja ruokapöytä.

Majoissa käytettiin mahdollisimman paljon paikallisia rakennusaineita kuljetusten vähentämiseksi. Olkipaalit on paalattu lähipelloilla ja kuivattu talven yli läheisessä ladossa, suurin osa puumateriaalista on ympäröivistä metsistä, perustuksissa on käytetty luonnonkiveä, uusiokäyttöön ajautuneet ikkunat ovat kotoisin Littoisten vanhasta verkatehtaasta, terva on valmistettu pienessä tervahaudassa kilometrin päässä rakennuspaikalta, ja rappauksen ainesosat ovat paikallista savea, hiekkaa, lehmänlantaa ja olkea. Rakennusmateriaalit ovat luonnonkierrossa hajoavia.

VIIKIN LATOKARTANON PUUKERROSTALOKORTTELI

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Pekka Hänninen (1 ja 3) ja Arkkitehtitoimisto HMV Oy (2 ja 4)

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Pekka Hänninen (1 ja 3) ja Arkkitehtitoimisto HMV Oy (2 ja 4)

Kerrostalo kertopuisella pilari-palkkirungolla
Sijainti: Von Daehnin katu 8 ja 12, Helsinki
Suunnittelu: Arkkitehtitoimisto HMV Oy, 2012

Viikin Latokartanon puukerrostalokortteli oli valmistuessaan Suomen suurin puukerrostalohanke. Se käsittää 104 asuntoa kahdessa yhtiössä. Kortteli muodostuu viidestä 3-4 -kerroksisesta talosta, joissa on yhteensä 6 300 kerrosalaneliömetriä. Rakennuksen kantavana runkona toimii kertopuusta valmistettu pilari-palkki järjestelmä. Myös parvekkeet seisovat kertopuupilareilla.

Talojen elinaikainen hiilijalanjälki todettiin laskelmissa jopa 45 % pienemmäksi kuin vastaavalla keskiverto betonirakenteisella kerrostalolla. Rakennukset ovat energiatehokkuudeltaan A-luokkaa. Hanke oli osa Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa.

Kohteesta lisää: www.puuinfo.fi

PUUMERA

Puupassiivikerrostalo on vähäpäästöinen
Sijainti: Jauhokalliontie 2, Vierumäki
Suunnittelu: Vuorelma Arkkitehdit Oy, 2011

Puumera on viisikerroksinen hybridipuurakenteinen passiivikerrostalo, jonka kustannukset eivät kuitenkaan rakennuttajan mukaan ylittäneet vastaavan betonikerrostalon kustannuksia.

Sitran selvityksen mukaan puukerrostalon päästöt ovat sen elinkaaren aikana 5–11 % pienemmät kuin vastaavan betonikerrostalon, riippuen rakennuksen energiatehokkuudesta. Pelkän rakennusvaiheen osalta eroa syntyy 29 %. Sitran mukaan suurimmat päästövaikutukset saavutetaan kuitenkin rakentamalla passiivi- tai nollaenergiataloja normitalojen sijaan (päästövähennys 20–40%) sekä energiatuotantomuodon valinnoilla (päästövähennys 45%) – mikäli tämä on mahdollista.

Puurakennusten katsotaan varastoivan hiiltä luonnonkierrosta eli ne toimivat hiilinieluina. Toisaalta sitovat ja varastoivathan metsässä kaatamatta jätetyt puutkin hiiltä. Tasapaino puurakentamisen ja metsien hiilensitomiskyvyn välillä vaatii lisätutkimusta.

Kohteesta lisää:
www.puuinfo.fi
Passiivitason asuinkerrostalon elinkaaren hiilijalanjälki, Sitran julkaisuja 63

HALTIA – SUOMEN LUONTOKESKUS

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Pekka Hänninen

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Pekka Hänninen

Puurakenteinen näyttelyrakennus hyödyntää uusiutuvia energiamuotoja
Sijainti: Nuuksiontie 84, 02820 Espoo
Suunnittelu: arkkitehti Rainer Mahlamäki, 2013

Haltian keskeinen tavoite on alhainen hiilijalanjälki. Rakennuksen muoto on pyöreä, jolloin lämpöä haihduttavaa seinäpinta-alaa on vähän suhteessa tilavuuteen. Lisäksi rakennus on upotettu lounaisrinteeseen. Ikkuna–aukotuksessa on pyritty energiatehokkuuteen: suuri parveke varjostaa näyttelytilojen ikkunoita, jolloin viilennysenergian tarve pienenee. Rakennuksen maanpäälliset osat ovat puuta. Haltia on B-energialuokkaa, joka on hyvä runsaasti energiaa kuluttavalle näyttelyrakennukselle.

Haltia lämpiää kalliosta saatavan maalämmön sekä aurinkolämmön avulla. Kesäisin maalämpöjärjestelmää käytetään viilennykseen. Tilojen jäähdytyksessä saatava lämpö sekä aurinkokeräimen mahdollinen ylilämpö syötetään kallioperään, josta se osin saadaan takaisin talvella. Työpisteissä läsnäolotunnistimet ohjaavat sähkön käyttöä. Hissin jarrutusenergia otetaan talteen. Ilmanvaihto säätyy eri tilojen todellisen tarpeen mukaan. Näyttelytekniikkakin on toteutettu mahdollisimman energiatehokkaasti.

Rakennuksen käytön hiilijälkeä seurataan jatkuvasti. Seuranta antaa aikanaan arvokasta tietoa kestävästä rakentamisesta.

Kohteesta lisää:

www.haltia.com

YMPÄRISTÖTALO

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Pekka Hänninen

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Pekka Hänninen

Energiatehokas toimistorakennus tuottaa viidenneksen energiastaan
Sijainti: Viikinkaari 2a, 00790
Suunnittelu: arkkitehti Kimmo Kuismanen / Arkkitehtitoimisto AB Case Consult Ltd, 2011

Ympäristötalo (6500 m2) oli valmistuessaan Suomen energiatehokkain toimistorakennus. Sen lämmitysenergian ja sähkön kulutusten tavoite on 70 kWh/m2, joka on alle puolet vastaavan tyyppisen rakennuksen kulutuksesta.

Rakennusvaipan pinta-ala minimoitiin ja runko toteutettiin hyvin energiatehokkaana: mitattu ilmanvuotoluku on vain 0,56 litraa tunnissa ja kaikkien ikkunoiden ja lasiseinien u-arvo 0,8. Eteläjulkisivu on luonnonmukaisesti älykäs: kaksoisjulkisivu varjostaa kesällä, mutta päästä talviauringon lävitseen. Kesäisin julkisivun välitila tuulettuu painovoimaisesti, talvella se kerää auringon lämpöä ja toisaalta suojaa tuulen viilentävältä vaikutukselta. Julkisivuun on liitetty aurinkosähköpaneeleja, jotka tuottavat viidenneksen talon energiatarpeesta. Niiden nimellisteho on 60 wattia. Lisäksi tuuliturbiinit tuottavat hieman sähköä. Kesäinen jäähdytysenergia otetaan kalliosta 25 porakaivon avulla.

Rakennuksessa on paljon energiatehokkuuteen tähtääviä yksityiskohtia. Työhuoneiden valaistusta ohjaava automatikkaa sammuttaa valot luonnonvalon ollessa riittävä tai kun huone ei ole käytössä. Osastoitu ilmanvaihto on automatisoitu toimimaan tarpeen mukaan ja vedenkulutusta hillitään alhaisella vedenpaineella. Portaikko on suunniteltu hissiä houkuttelevammaksi ja pyöräilijöille on hyvät pukeutumis- ja säilytystilat. Ala-aulan näytöltä voi seurata rakennuksen sen hetkistä energiankulutusta ja -tuotantoa. Vastaavien monitorien on todettu ohjaavan käyttäjiä energiatehokkuuteen.

Kohteesta lisää:
Viikin ympäristötalo -pdf
www.hel.fi
www.stadinilmasto.fi

LANTTI-TALO

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Yrjö Suonto (1) ja Aalto yliopisto puurakentaminen (2 ja 3)

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Yrjö Suonto (1) ja Aalto yliopisto puurakentaminen (2 ja 3)

Nollaenergiapientalo asuntomessuilla
Sijainti: Sartrenkuja 1, Vuores, Tampere
Suunnittelu: Aalto-yliopisto Puurakentaminen, 2012

Lantti-talo on Suomen ensimmäinen nollaenergiapientalo. Se on puurakenteinen  ja Aalto-yliopiston opiskelijoiden suunnittelema Tampereen Vuoreksen asuntomessuille. Se on perheasunnoksi jalostettu versio Luukku-talosta.

Lantti-talo tuottaa tarvitsemansa sähkön aurinkosähköpaneeleilla, ja se lämpiää aurinkolämpökeräimillä ja kaukolämmöllä. Talon kokonaisenergiankulutusta kuvaava E-luku on -1, eli se tuottaa vuositasolla vähän enemmän energiaa kuin kuluttaa. 60 m² aurinkopaneeli tuottaa 7000 kWh sähköä ja 8 m² aurinkokeräin 40 % lämpimästä käyttövedestä. Kesällä talo niin sanotusti lainaa ylimääräisen energian verkkoon ja talvella taas ottaa sen takaisin. Maalämmöllä Lantti-talon E-luku olisi ollut vieläkin parempi, mutta kaukolämpö oli investointina edullisempi.

Talon muoto on kompakti, ja se on hyvin eristetty. Seinissä on 450 mm ja ylä- ja alapohjissa 510 mm puukuitueriste, Talon ilmanvuotoluku on 0,3 l /h ja vähän sähköä kuluttavan ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde 80 %. Ikkunoiden koko ja  suuntaus on harkittu huolella, niin että luonnon valosta saataisiin maksimihyöty, mutta kesäinen ylikuumeneminen vältettäisiin.

Sähkönkulutusta on minimoitu valitsemalla mahdollisimman energiatehokkaat laitteet ja koneet ja tuottamalla valaistus pääosin LED-valoilla. Kotona/poissa -kytkin laskee sähkönkulutuksen minimiin, silloin kun talossa ei olla.

Talon kustannukset nousivat vielä huomattavan korkealle. Sarjatuotannossa hinta putoaa. Elinkaaritarkastelussa hintaero tavanomaiseen taloon kuroutuu, koska energiankulutus on hyvin alhainen.

Kohteesta lisää: www.lanttitalo.fi

 


Näytä Eko-Boxi suuremmalla kartalla

LUUKKU-TALO

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Suomen asuntomessut (1 ja 4) ja Aalto yliopisto puurakentaminen (2 ja 3)

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Suomen asuntomessut (1 ja 4) ja Aalto yliopisto puurakentaminen (2 ja 3)

Nollaenergiatalo vapaa-ajan käyttöön
Sijainti: Mäntyharju
Suunnittelu: Aalto-yliopisto Puurakentaminen, 2009

Puurakenteinen vapaa-ajantalo Mäntyharjun loma-asuntomessuille. Siinä on hengittävät rakenteet ja koneellinen ilmanvaihto tehokkaalla lämmöntalteenotolla varustettuna. Ensimmäisiä nollaenergiataloja Suomessa: tuottaa auringon avulla (60 m² aurinkosähköpaneeleja ja 5 m² aurinkokeräimiä) vuositasolla yhtä paljon energiaa (8700 kWh) kuin mitä kuluttaa.

Aalto-yliopiston opiskelijoiden suunnittelema ja toteuttama täysin puurakenteinen ja siirrettävissä oleva Luukku-talo osallistui eurooppalaisten korkeakoulujen ekotehokkaan rakentamisen kymmenotteluun, Solar Decathlon Europe 2010 -kilpailuun Madridissa. Luukku-talo voitti kilpailussa arkkitehtuurin osakilpailun ja sijoittui kokonaiskilpailussa viidenneksi. Talo toimii Suomen olosuhteissa nollaenergiatalona ja Madridissa plusenergiatalona.

Energiatekniikan lisäksi rakennuksessa on kiinnitetty huomiota muihinkin kestävän rakentamisen kysymyksiin: käytetyt rakenteet varastoivat hiiltä, joka on poissa ilmakehää lämmittävästä hiilidioksidikuormasta. Rakennuksessa oli kilpailuvaiheessa oma harmaiden jätevesien käsittely.

Kohteesta lisää: www.sdfinland.com

 

KELLOKAS

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Jussi Tiainen (1), Karin Kokfors (2) ja Pekka Hänninen (3, 4 ja 5)

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Jussi Tiainen (1), Karin Kokfors (2) ja Pekka Hänninen (3, 4 ja 5)

Muunneltavuutta ja kestävyyttä
Sijainti: Vanhakaupunki, Helsinki
Suunnittelu: arkkitehti Karin Krokfors, 2011

As oy Kellokas on kahden kaupunkipientalon kokonaisuus, jossa on lähestytty kestävyyttä ekologisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Rakentamisessa on pyritty laatuun ja kestävyyteen. Kellokas on täystiilinen matalaenergiatalo. Seinärakenne on hengittävä ja koostuu kantavasta kennotiilestä ja ruukintiilestä tehdystä julkisivumuurauksesta. Tiili liittää rakennuksen Vanhankaupunginkosken teollisuusmiljööseen.

Tilat ja käyttövesi lämmitetään auringon ja maalämpöpumpun hybridijärjestelmän avulla. Kesällä aurinkokeräinten ylijäämälämpöä ajetaan maahan, josta sitä talvella hyödynnetään maalämpöpumpun avulla. Kesällä maalämpöpumppua voidaan käyttää myös viilentämiseen. Varaavat tulisijat on liitetty mukaan lämmitysjärjestelmään. Talossa hyödynnetään passiivista aurinkoenergiaa: ikkunoiden kautta auringon lämpösäteilyä varastoituu kivirakenteisiin.

Muunneltavuus sekä työn ja asumisen yhdistäminen ovat olleet keskeisiä lähtökohtia tilasuunnittelulle. Asuntoja voidaan muokata, laajentaa ja supistaa asukkaiden elämäntilanteen mukaan, esimerkiksi vuokraamalla vajaakäytölle jääneet huoneet työtiloiksi tai erillisiksi asunnoiksi. Asukkaan ei tarvitse luopua asunnosta tilatarpeen muuttuessa. Kohde on ryhmärakentamishanke.

Kohteesta lisää: 

http://www.karinkrokfors.fi/ryhmarakennuttaminen.html


Näytä Eko-Boxi suuremmalla kartalla

RANNANPELTOTALO

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Pekka Hänninen

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Pekka Hänninen

Suomen ensimmäinen matalaenergiatalo
Sijainti: Lahnajärvi, Suomusjärvi
Suunnittelija: Pekka Leppänen, 1997

Rannanpeltotalo on Suomen ensimmäisiä matalaenergiataloja. Talo sijaitsee etelään viettävässä rinteessä, johon sovittamisesta seuraa kapea muoto. Ikkunat avautuvat etelään. Talon sydämenä on varaava uuni. Katolla on 7 m² aurinkokeräimiä.  Tulisija ja aurinkokeräimet on yhdistetty lämmönvaraajaan. Rakennuksessa on tehokas koneellisen ilmanvaihdon lämmöntalteenotto.

Rungon rakennusmateriaalina on käytetty tontilta kaadettua puuta. Seinissä on 300 mm ja katossa 450 mm selluvillaeriste ilman muovista höyrynsulkua. Aurinkokeräin tuottaa puolet vuotuisesta lämpimästä käyttövedestä ja varaava tulisija 2/3 tarvittavasta tilojen lämpöenergiasta. Sähköä kuluu 3600–4800 kWh ja polttopuita 8–10 pinokuutiota vuodessa. Kokonaisenergiankulutus 84–100 kWh/m²/v. 16 vuoden aikana rakennuksen energiankulutus on pysynyt liki samana, joten merkkejä puurungon ravistumisesta ja ilman- ja lämmönpitävyyden heikkenemisestä ei ole.

Rakennuksessa on komposti-käymälä ja harmaat vedet käsitellään omassa puhdistamossa. Tontilla on suuri kasvimaa. Läheiset metsät tarjoavat mainiot sieni- ja marja-apajat. Talo suokin hyvät puitteet kestävään asumiseen maaseutuympäristössä. Valitettavasti palvelut ovat kaikonneet pikku hiljaa lähikylästä.

Lisää kohteesta: Pekka Leppänen, Energiaa säästävä pientalo, Rakennustieto 2000


Näytä Eko-Boxi suuremmalla kartalla

TAPANILAN EKOTALO

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Pekka Hänninen

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Pekka Hänninen

Ekotalo kaupunkiympäristössä Helsingissä
Sijainti: Tapanila, Helsinki
Suunnittelija: arkkitehti Bruno Erat, 1997

Solakka rakennus sijoittuu kapealle 670 neliön tontille olemassa olevaan pientaloympäristöön. Alkuperäistä kasvillisuutta on varjeltu rakentamisvaiheesta alkaen.

Maanpäälliset kerrokset ovat puurakenteisia. Seinissä ja yläpohjassa on puukuitueristeet ilman muovista höyrynsulkua. Talon ikkuna-aukotus on suunnattu etelään, niin että talviaurinko pääsee lämmittämään sisätiloja ja lämpö varastoituu tiiliseen sydänmuuriin. Kesällä pitkät räystäät sekä lehtipuut suojaavat taloa ylikuumenemiselta. Kaikissa rakenteissa ja pintakäsittelyissä on pyritty käyttämään luonnonmukaisia materiaaleja.

Talossa on luonnollinen eli painovoimainen ilmanvaihto, jota voi tarvittaessa tehostaa märkätilojen ja keittiön koneellisella poistoilmanvaihdolla. Ilmanvaihto on toiminut VTT:n seurantatutkimuksen mukaan hyvin, joskin kesällä sitä on jouduttu tehostamaan tuulettamalla ikkunoiden kautta. Talon lämmitysenergian kulutus on 76 kWh/m²/v ja kokonaisenergian kulutus 121 kWh/m²/v (VTT 2000), joka on 40 % vähemmän kuin aikakauden tavanomaisten talojen. Päälämmönlähteenä on kaukolämpö, jota tuetaan puulämmityksellä.

Pihalla on pieni ryytimaa. Viherhuone pidentää viljelykautta – se on lämmin jo helmikuusta alkaen. Sadevedet kerätään maanalaiseen säiliöön kasteluvedeksi. Talo mahdollistaakin esimerkillisellä tavalla luonnonläheisen ja kestävän elämäntavan harjoittamisen kaupunkiympäristössä.

Kohteesta lisää: Ilkka Romo; Tapanilan ekotalo 1997, VTT 2000

VILLA SOLBRANTEN

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Pekka Hänninen (1, 4, 5 ja 6) ja Bruno Erat (2 ja 3)

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Pekka Hänninen (1, 4, 5 ja 6) ja Bruno Erat (2 ja 3)

Ekologinen koetalo
Sijainti: Kilontie 35, Espoo
Suunnittelu: arkkitehti Bruno Erat, 1978

Suomalaisen ekotalon ikoni, joka on edelleen raikas ja ajankohtainen esimerkki. Talon arkkitehtuurin lähtökohtana ovat energiatehokkuus sekä aurinkoenergian passiivinen ja aktiivinen hyödyntäminen. Tilat ryhmittyvät lämpövyöhykkeisiin lämpösydämenä toimivien tulisijojen ja lämmönvaraajan ympärille. Oleskelutilat ovat etelän puolella, keittiö, makuuhuoneet sekä varasto- ja työtilat puolestaan puskurivyöhykkeenä viileämmällä pohjoispuolella. Talo on suunnattu kohti aurinkoa: ikkunat ja aurinkokeräimet ovat eteläseinällä ja pohjoissivulla talo vetäytyy katon lappeen alle suojaan pohjoista vasten, talvella lumivaipan avustamana. Katolla kasvaa 40 kasvilajia.

Rakennuksen ostoenergian kulutus on hyvin alhainen. Tulisijoista ja aurinkokeräimistä saatava lämpö varastoidaan talon keskellä sijaitsevaan 10 000 litran lämmönvaraajaan. Lämmitysenergian kulutus on 36 kWh/m²/v ja kokonaisenergiankulutus 65 kWh/m²/v (VTT 1980).