Aihearkisto: Kestävä yhdyskunta

ILMASTOKATU

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Mikko Martikka (1), Pekka Hänninen / IAH arkkitehtuuritoimisto (2) ja Janne Käpylehto (3)

Katu päästövähennysten näyteikkunana

Sijainti: Iso Roobertinkatu, Helsinki
Koordinoija: Helsingin ympäristökeskus, 2015-2017

Ilmastokaduilla pyritään vähentämään päästöjä säästämällä energiaa, siirtymällä uusiutuviin energiamuotoihin ja lisäämällä kaupunkivihreää sekä etsimällä uusia vähähiilisempiä toimintamalleja. Kaduilla on järjestetty infotilaisuuksia ja muita tempauksia. Ilmastokadut toimivat esimerkkinä muille kaduille. Helsingin Iso Roobertinkatu ja Vantaan Tikkuraitti ja asematie ovat Suomen ensimmäiset ilmastokadut.

Isolla Roobertinkadulla tutkittiin aurinkosähköpaneelien liittämistä kantakaupungin vanhaan rakennuskantaan. Auringon säteilyn potentiaali Iso Roobertinkadulla on huikea: yhteensä 975 000 kWh. Se vastaa kahden suurehkon tuulivoimalan tuottoa tai 50 pientalon energiantarvetta. Paneelistot istuvat paremmin vanhoihin arvorakennuksiin kun ne asennetaan katon myötäisesti. Asennettaessa tulee tarkistaa rakenteellinen kestävyys, paloturvallisuus sekä jättää tilaa räystään ja paneeliston väliin lumityötä varten.

Fredrikinkatu 25 (kuva 3) sai kesällä 2016 katolleen 32 aurinkopaneelia. Niiden teho on 8 kW ja ne tuottavat 16 % talosähköstä. Taloyhtiö on ensimmäinen, joka kantakaupungissa sai paneeliston katolleen.

Aiheesta lisää:
Ilmastokatu
Aurinkosähköä kerrostaloon -opas

HELSINGIN VIHERKATOT

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Pekka Hänninen

Vihreyttä ja ekosysteemipalveluita kivierämaahan

Viherkatoista on paljon hyötyä ja iloa kaupunkiympäristössä. Ne tarjoavat ekosysteemipalveluita ja hillitsevät monin tavoin ilmastonmuutosta ja helpottavat sopeutumista siihen. Hule- eli sade- ja sulamisvesien pidättäminen on suurin viherkatoista koituva – myös rahassa mitattava – hyöty. Viemäriverkosto voidaan mitoittaa kevyemmin, ja viherkatot estävät rankkasateiden aiheuttamia kaupunkitulvia. Ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta, sitovat ilman epäpuhauksia, vaimentavat melua ja tasaavat lämpötilaeroja kaupungissa.

Viherkattojen on havaittu viilentävät rakennusta kesällä, jolloin ilmastoinnin tarve vähenee ja energiaa säästyy. Lämmöneristevaikutus lämmitystarpeeseen on vähäisempi. Viherkattojen on todettu pidentävät kattorakenteiden ikää. Ikkunasta näkyvä viherkate lisää viihtyisyyttä.

Viides ulottuvuus -hankkeessa on tutkittu erilaisten viherkatteiden toimivuutta ja vaikutuksia pohjoisissa olosuhteissa. Ryhmä on perustanut yhteistyössä eri tahojen kanssa kaikkiaan 14 koeviherkattoja Helsinkiin, Vantaalle, Lahteen, Hollolaan ja Ouluun. Katoilla on tutkittu erilaisten kasvualustojen ja kasvustojen toimivuutta, viherkattojen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, hulevesien pidätyskykyä jne. Koeviherkatot mahdollistavat pitkäjänteisen seurantatutkimuksen, joka toimii pohjana tieteellisesti päteville tuloksille. Laadukas tutkimus edellyttää havaintoaineistoja usealta kasvukaudelta.

Helsingin yliopiston kielikeskuksen katolla (kuva 1) Fabianinkadulla tutkitaan viherkaton vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen: kuinka harvinaistuneet ketokasvit pärjäävät erilaisilla kasvualustoilla ja pölyttäjähyönteisten löytävät tiensä kasvien luo. Toinen koeviherkatto sijaitsee Kaisa-talon vieressä yliopiston rakennusten keskellä (kuva 2). Näin se luo myös viihtyisyyttä ympärilleen.

Helsingin Meilahdessa testataan kevyitä sammalkatteita (kuva 3). Yli puolenhehtaarin kokoinen liikuntakeskuksen sammalkate on Suomen suurimpia viherkatteita. Sammalkate on ohuempi ja kevyempi kuin muut viherkatteet, paksuutta sillä on muutama sentti ja painoa kasvualustoineen alle 50 kg neliötä kohden. Silti se pidättää tehokkaasti hulevesiä. Sammalkate kestää melko hyvin paahdetta. Sammalet ”pelastettiin” Espoosta rakennustyön alta. Sammalkate sopii myös pientalon katteeksi.

Maineikas ravintola Savoy tuottaa osan herkkupöytiensä antimista ravintolan katolla (kuva 4). Istutuslaatikoissa kasvatetaan muun muassa yrttejä. Liikenteen saasteet eivät niin yläilmoissa haittaa ja mahdollinen pöly on pestävissä pois. Katolla on myös mehiläistarha, josta saadaan omaa hunajaa. Terassille pääsee ravintolan ollessa auki.

Maailmalla viherkatot ja -seinät sekä kattoviljely ovat yleistyneet, ja ne nähdään mahdollisuutena sopeutua ja hillitä ilmastonmuutosta. Viides ulottuvuus on edistänyt viherkattojen rantautumista Suomeen. Hanke on laajuudessa kansainvälisestikin mittava ja saanut runsaasti kiitosta.

Aiheesta lisää: Viides ulottuvuus

SAPOKAN VESIPUISTO

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Pekka Hänninen

Haisevasta satamalahden pohjukasta vehreäksi puistoksi

Sijainti: Sapokka, Kotkansaari
Suunnittelija: kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen, 1994

Kotkan Sapokanlahden pohjukka on ollut kaavassa puisto jo vuodesta 1917. Silti se oli ränstynyt, liettynyt ja pahoin saastunut, kun sen kunnostaminen 1990 aloitettiin. Lahti imuruopattiin ja siihen alettiin pumpata puhdasta merivettä. Puhdas vesi pulppuaa 20 metriä korkean putouksen ja siihen liittyvien purojen välityksellä lahteen samalla hapettuen. Lahteen istutetut karpit pitävät omalta osaltaan huolen veden puhtaudesta.

Putous ja solisevat purot muodostavat leimallisen vesielementin alueelle. Vesiaiheen lisäksi Sapokan Vesipuiston suunnittelun keskeisiä tekijöitä olivat runsas ja monipuolinen kasvillisuus, kivet ja valaistus. Kasvillisuus ja valaistus myötäilevät vuorokauden aikoja ja vuodenkiertoa. Kivipuistossa on nähtävillä yleisiä kivilajeja. Puistoon on lisäksi sijoitettu eri taiteilijoiden veistoksia.

Sapokassa yhdistyvät lahden kunnostus ja puhdistus estetiikkaan ja hyötyyn, ja kolme hehtaaria käsittävästä puistosta on tullut suosittu virkistäytymispaikka ympäri vuoden. Se on saanut luisia palkintoja, mm Vuoden ympäristörakennepalkinnon 1994.

Sapokan Veispuistosta Kotkan sivuilla

JÄTKÄSAARI

jatka

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Helsingin KSV (1, 2, 4 ja 3) ja Pekka Hänninen (4)

Kaupunginosa raitiotieverkon ympärille
Sijainti: Helsinki, Jätkäsaari
Suunnittelu: Helsingin kaupunkisuunniteluvirasto / Matti Kaijansinkko, projektipäällikkö, 2008–

Jätkäsaari tukeutuu olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen, ja keskustan palvelut sijaitsevat aivan käden ulottuvilla. Saksan Freiburgin mallin mukaan raitiotieverkko toteutettiin jo ennen asukkaiden muuttamista alueelle. Tutkimusten mukaan asukkaat tottuvat tietyn liikennemuodon käyttäjiksi kuudessa kuukaudessa. Jos julkista liikennettä ei ole tarjolla, he päätyvät helposti yksityisauton käyttäjiksi.

Alueelle on tulossa 30 hehtaarin yhtenäinen autoton vyöhyke, ja autoverkot on minimoitu. Jokaiseen kortteliin on tavoitteena saada kaksi yhteiskäytössä olevaa autoa. Metroaseman yhteyteen Ruoholahteen on tulossa säältä ja ilkivallalta suojaavat säilytyspaikat 2000 polkupyörälle. Liikkumisen tarvetta pyritään pienentämään uusin innovaatioin. Ruokakaupat voisivat välittää tavaroita, joita voi tilata nettitavarataloista. Näin vältyttäisiin turhalta liikenteeltä kehäteiden marketteihin ja halleihin.

Jätteet kerätään Jätkäsaaressa imujärjestelmän avulla keskitetysti. Tämä vähentää jäteautoliikennettä 90 prosenttia. Jätkäsaareen on tulossa erityinen viherkortteli, jonka rakennuksissa on viherseinät ja katoilla palstaviljelyä.

Kohteesta lisää: www.uuttahelsinkia.fi/fi/lansisatama

KALASATAMA

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Helsingin KSV

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Helsingin KSV

Urbaania sykettä kevyen ja julkisen liikenteen solmukohdassa
Sijainti: Helsinki, Kalasatama
Suunnittelija: Helsingin kaupunkisuunnitelu virasto, 2011–

Kalasataman alue Helsingissä on huomattavan laaja kaupunkirakentamiskohde: se on kolme kilometriä pitkä ja sinne asutetaan 20 000 ihmistä vuoteen 2035 mennessä. Työpaikkoja on tulossa 8 000. Kalasatamassa kestävyys perustuu pääosin kaupunkirakenteeseen: rakennetaan tiiviisti ja kiinni vanhaan.

Kalasatamasta on tarkoitus tehdä nukkumalähiön sijaan ympäri vuorokauden elävä kaupunginosa. Palveluiden suhteen Kalasatamasta on tulossa monipuolinen. Suuren ostoskeskuksen lisäksi sinne on suunnitteilla myös kivijalkakauppoja. Suvilahden nykyinen kulttuurikeskittymä jatkaa toimintaansa. Alueelle on tulossa puistoja, ja lisäksi lähistöllä sijaitsee huomattavia viheralueita. Palveluiden ja virkistysmahdollisuuksien puutteen ei siis pitäisi olla syy turhaan liikenteeseen.

Tulevien asukkaiden on helppo liikkua kestävästi: Kalasatamaa kiinnittyy metrorataan, raitiovaunu kiitää sen päästä päähän ja bussiyhteydet ovat hyvät varsinkin keskustaan ja Helsingin koillisosiin. Helsingin ydinkeskusta on kävelymatkan päässä. Pyöräillä sinne pääsee muutamalla polkaisulla. Pyöräteitä ja -kaistoja onkin tulossa alueelle tavallista runsaammin sekä säältä ja ilkivallalta suojattu pyöräparkki 2000 polkupyörälle Kalasataman keskukseen, jossa on myös metroseisake. Alueelle on tulossa autoton kortteli.

Energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen suhteen alueella noudatetaan tavanomaista rakennustapaa.

Kohteesta lisää: www.uuttahelsinkia.fi/fi/kalasatama

BedZED

Vähähiilistä asumista
Sijainti: Suur-Lontoo, Yhdistyneet kuningaskunnat
Suunnittelija: arkkitehti Bill Dunster, 1999–2001

Lontoon lähistöllä sijaitseva BedZED (Zero Emission Development = ZED) asuinalue pyrkii vähäisiin hiilidioksidipäästöihin. Town house -tyyppiset asunnot ovat 2–3 kerroksisia, ja jokaisen yhteydessä on erillinen työtila sekä viherterassi ja -katto. Näin pyrittiin lisäämään sekä vehreyttä että aluetehokkuutta. Alue on 0,64 hehtaaria ja käsittää 63 asuntoa parille sadalle asukkaalle. Asuntoja on 8350 m2, työtiloja 1560 m2 ja korttelitehokkuus 1,29.

Rakennusten materiaalivalinnoissa suosittiin paikallisia uusio- ja kierrätysmateriaaleja. Rakentamisen hiilidioksidipäästöt ovat vastaavaa tavanomaista rakentamista pienemmät. Rakennukset hyödyntävät aurinkoenergiaa passiivisesti ja aktiivisesti. Aurinkopaneelit tuottavat 20 % alueen tarvitsemasta sähköstä. Tämä riittää 40 sähköautolle 16 000 km:n vuotuiseen ajosuoritteeseen. Energiatavoitteissa onnistuttiin hyvin, ja mittausten mukaan bedZEDiläinen kulutti 88 % vähemmän lämmitysenergiaa, 57 % vähemmän veden lämmitysenergiaa, 25 % vähemmän sähköä, puolet vähemmän vettä ja 65 % vähemmän fossiilisia polttoaineita kuin keskiverto britti. Alueen konseptista on tehty lukuisia versioita Kiinaa myöten.

Lisätietoja: www.zedfactory.com

FREIBURG

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Pekka Hänninen

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Pekka Hänninen

Freiburg on Euroopan ekopääkaupunki
Sijainti: Freiburg, Saksa
Suunnittelu: Freiburgin kaupunki (arkkitehti Wulf Daseking ym), 1970-luvulta alkaen

Freiburgia Etelä-Saksassa alettiin kehittää energiatehokkaampaan ja ekologisesti kestävämpään suuntaan jo 1970-luvulla. Tuolloin kaupunkilaisten yhteinen huoli oli lähistölle kaavailtu ydinvoimala, jolle haluttiin etsiä vaihtoehto kehittämällä uusiutuvia energiamuotoja ja toisaalta vähentämällä energiankulutusta. Nyt Freiburg on aurinkoteknologian keskus ja ekologisen kaupunkisuunnittelun mallikaupunki kansainvälisesti.

Kaupungin kasvu ohjattiin kaupungin rajojen sisäpuolelle. Markettien rakentaminen taajama-alueen ulkopuolelle kiellettiin, ja nykyään kaupungissa on runsaasti eläviä kivijalkakauppoja.

Kaupungissa liikennejärjestelmää on määrätietoisesti kehitetty kevyen ja julkisen liikenteen ehdoilla. Liikenne sujuu polkupyörien tahtiin, ja pyöräily on helppoa ja turvallista. Raitiovaunu saa aina risteyksissä etuajo-oikeuden. Pyöräily ja julkinen liikenne ovat kasvaneet ja yksityisautojen käyttö on vähentynyt. Freiburgissa autoja on 35 sataa asukasta kohden. Suomessa joka toisella on auto.

Juna-aseman yhteyteen on rakennettu tuhannelle pyörälle vartioitu parkkihalli, minne menopelinsä voi huoletta jättää matkan ajaksi. Asukkaat pääsevät kätevästi kotoa polkupyörällä pendelöimään Euroopan metropoleihin.

Rieselfeldin asuinalueen selkärangan muodostaa raitiotie. Alue on suunniteltu siten, että jokaisesta asunnosta on korkeintaan 300 metriä lähimmälle raitiovaunupysäkille, jonka tuntumassa on myös lähikauppa. Raitiotiekiskot jopa rakennettiin alueelle ensimmäisenä ennen rakennuksia – näin asukkaat pääsivät ja oppivat käyttämään raitiovaunua heti alueelle muutettuaan.

Rieselfeldin alueella rakennukset ovat energiatehokkaita ja harmaat jätevedet käsitellään ja imeytetään paikallisesti. Aluetta leimaa vehreys. Sen hiilidioksidipäästöt ovat noin puolet vastaavan saksalaisasuinalueen päästöistä.

Vauban on entiselle sotilasalueelle toteutettu energiatehokas asuinalue. Rakentamisen energiatehokkuutta ohjattiin tontinluovutusehdoissa, ja kaikki rakennukset ovat vähintään matalaenergiatasoa, osa passiivi- tai plusenergiataloja. Alueella on oma biovoimala ja tuulivoimaloita läheisellä kukkulalla, jotka tuottavat alueelle lämpöä ja sähköä.

Yksityisauton käytölle on etsitty vaihtoehtoja. Tiheä pikaraitiotieyhteys ja hyvät pyörätiet vievät Freiburgin keskustaan. Autoille ei ole pysäköintipaikkoja muualla, kuin alueen reunoilla. Vaubanin koillisnurkassa sijaitsee parkkitalo, josta voi myös vuokrata auton. Alueen autoilijat joutuvat maksamaan pysäköintipaikastaan todellisten kustannusten mukaisen hinnan. Autottomien ei siis tarvitse osallistua autojen säilytyskuluihin samalla tavoin kuin Suomessa. Vaubanissa henkilöautoja on vain 16 sataa asukasta kohden.

Kohteesta lisää:
Freiburgin kaupungin verkkosivuilta
www.wulf-daseking.de

 

 


Näytä Eko-Boxi suuremmalla kartalla

HAMMARBY SJÖSTAD

HAM

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Pekka Hänninen

Urbaania tiiveyttä ja merellistä vehreyttä
Sijainti: Hammarby sjöstad, Tukholma
Suunnittelu: Tukholman kaupunki, 1992–

Hammarby sjöstad on vehreä ja merellinen kestävän rakentamisen kaupunginosa Tukholmassa. Se yhdistää kortteleissa keskustamaisen tiiviyden näiden välialueilla lähiömäiseen väljyyteen. Alue on toteutettu vanhalle käytöstä jääneelle teollisuusalueelle, ja se on rakennettu vaiheittain. Kaikkien osien valmistuttua siellä on 20 000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa.

Auton tarpeen minimointi on Hammarby sjöstadin keskeinen tavoite. Työpaikkojen lisäksi alueella on hyvät palvelut ja runsaasti vapaa-ajan ja virkistysmahdollisuuksia. Raitiotie ja lautta yhdistävät alueen Tukholman ydinkeskustaan. Erityisesti pyöräily ja jalankulku on otettu huomioon liikennesuunnittelussa. Alueella on auto-osuuskuntia.

Luonnon monimuotoisuus on myös otettu huomioon. Kaksi riistasiltaa turvaavat villieläinten liikkumisen alueen viheralueiden ja läheisen Nackan luonnonsuojelualueen välillä. Viherkattoja on paljon. Hulevedet käsitellään paikallisesti, ja juoksutetaan purojen ja altaiden kautta kanaviin ja mereen.

Kaupunginosalla on oma jätevesijärjestelmä, ja jätevesistä saatava biokaasu hyödynnetään omassa biovoimalaitoksessa. Kiinteät jätteet lajitellaan ja kerätään maanalaisen imuputkiston avulla. Palavat jätteet hyödynnetään lämpövoimalassa. Useissa rakennuksissa hyödynnetään uusiutuvia energiamuotoja.

Alueen toteutumisen on mahdollistanut julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. Alueen ympäristökuorman arvioidaan olevan puolet pienempi kuin muilla vastaavilla asuinalueilla Tukholmassa. Sijaintinsa ja monipuolisten ympäristöjensä ansiosta Hammarby sjöstadissa on hyvät puitteet kestävään elämäntapaan kaupungissa.

Kohteesta lisää:
Arkitektur -lehti 5/2010

SKAFTKÄRR

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Porvoon kaupunki

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Porvoon kaupunki

Energiatehokkuus ja alhaiset hiilidioksidipäästöt kaavoituksen perustaksi
Sijainti: Skaftkärr, Porvoo
Suunnittelija: Porvoon kaupunki (arkkitehti Eero Löytynen ym.), 2010–

Skaftkärr on Porvoon kaupungin kaavoittama ja SITRAn tukema pientalovaltainen energiatehokas kaupunginosa. Alueen talot, palvelut, asuinympäristö ja liikennejärjestelmät suunniteltiin mahdollisimman energiatehokkaiksi. Työkaluksi kehitettiin energiakaava, jossa energiatehokkuustavoitteet on tuotu jo kaavoitusvaiheeseen. Alueesta tehtiin useita vaihtoehtoisia malleja, joiden energiatehokkuutta vertailtiin. Alue on 400 ha ja sinne on määrä tulla 700 asukasta.

Kaavoituksella on pyritty ohjaamaan asukkaita kevyen ja julkisen liikenteen käyttöön yksityisautoilun sijaan: bussilla, pyörällä tai kävellen pääsee suoraan ja joutuin Porvoon keskustaan, autolla saa kiertää hankalamman lenkin.

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen on huomioitu kaavoituksessa suuntaamalla talot etelään. Rakennustapaohjeissa ohjattiin puurakentamiseen, jolloin hiiltä varastoituu alueen rakennuksiin. Alueella on matalaenergiaverkko eli matalaenergiarakennuksille tarkoitettu alempaa lämpötilaa käyttävä kaukolämpöverkko. Lisäksi asumisen aikaista energiankulutusta pyritään alentamaan Living Lab hankkeessa mm. realiaikaisen energiankulutuksen, energianeuvonnan ja sähköisen tietopankin avulla.

Pilottihankkeen on määrä olla esimerkki uusille asuinalueille. Hankkeeseen liittyi runsaasti taustatutkimuksia, jotka on julkaistu hankkeen kotisivuilla.

Kohteesta lisää:
www.skaftkarr.fi
Energiatehokkuus kaavoituksessa -julkaisu
www.stok.fi
livinglabs
www.talotekniikkainfo.fi


Näytä Eko-Boxi suuremmalla kartalla

EKO-VIIKKI

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Pekka Hänninen (1, 2, 4 ja 5) ja KSV (3)

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Pekka Hänninen (1, 2, 4 ja 5) ja KSV (3)

Uusiutuvia energiamuotoja ja kaupunkiviljelyä
Sijainti: Helsinki, Viikki
Suunnittelija: arkkitehti Petri Laaksonen (kilpailuvaihe) ja Helsingin kaupunki, 1994–2002

Eko-Viikki on toistaiseksi laajin Suomessa toteutettu kestävän rakentamisen hanke. Alue on 23 hehtaaria ja asukkaita on 2 000. Alueella on melko hyvät palvelut ja joukkoliikenneyhteydet sekä työpaikkoja.

Eko-Viikki perustuu 1994–1996 järjestetyn yleisen arkkitehtikilpailun voittaneeseen Petri Laaksosen ehdotukseen, jossa talorivit on suunnattu lounasta kohden aurinkoenergiaa passiivisesti ja aktiivisesti hyödyntäen. Sormimaiset viheralueet työntyvät etelästä asuinalueelle. Rakennusten toteuttamiseen kehitettiin erityinen pisteytysjärjestelmä, joka liitettiin tontinluovutusehtoihin. Rakennusten lämmitysenergian ja veden kulutus ovat alhaisemmat kuin aikalaisverrokkikohteissa. Viljelypalstat ja ympäröivät virkistysalueet sekä hyvät palvelut mahdollistavat luonnonläheisen ja kestävän elämäntavan toteuttamisen urbaanissa ympäristössä.

Vaikka Eko-Viikki ei mm. rakennusten energiatehokkuuden suhteen vastaa nykyisiä ekologisia kriteerejä, se tarjoaa silti runsaasti käyttökelpoisia esimerkkejä ja tutkimustietoa. Eko-Viikin oli tarkoitus olla malli, jota voi monistaa muille asuinalueille. Valitettavasti tämä tavoite ei ole toteutunut.

Lisätietoa:

Eko-Viiki esittely Helsingin kaupungin sivuilla
Eko-Viikin ja Latokartanon esite
Eko-Viikin seurantaprojektin loppuraportti
www.viikinuusiutuvaenergia.net

Takaisin kestävän yhdyskuntasuunnittelun teemasivulle.


Näytä Eko-Boxi suuremmalla kartalla

KANGASALAN YHTEISKYLÄ

KANG

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Outi Palttala

”Yhteinen kylä syntyy yhdessä tekemisen ilosta ja voimavarojen yhdistämisestä.”
Sijainti: Kangasala
Suunnittelija: arkkitehti Outi Palttala ym, 1994–2002

Kangasalan yhteiskylä on 8 perheen suunnittelema ja pitkälti toteuttama ekokylä. Kylää leimaa yhteisöllisyys. Kylä sijaitsee maaseudulla 4 kilometrin päässä taajamasta. Osa kyläläisistä työskentelee kotonaan, mikä vähentää auton tarvetta. Lisäksi päivittäispalvelut löytyvät kohtuullisen läheltä, ja niiden luo on hyvät linja-auto- ja polkupyöräyhteydet.

Kylän keskellä on oma pieni hakevoimala, joka tuottaa kyläläisten tarvitseman lämmön. Voimalan yhteydessä on myös yhteistila juhlia ja kokouksia varten. Kylässä on oma vedenpuhdistamo, jonka ympäristöön laskemat puhdistetut vedet on mittauksissa todettu läheisen kunnallisen puhdistamon vesiä puhtaammiksi. Kyläläisillä on viljelypalstoja.

Rakennuksissa on pyritty energiatehokkuuteen luonnonmukaisin keinoin. Rakennukset on eristetty saman aikakauden normirakentamista paremmin. Luonnonmukaisten materiaalien lisäksi on käytetty paljon kierrätysmateriaaleja. Asunnoissa on kuivakäymälät.

Kylän ympäristökuormaa on tutkittu Kestävä kylä pohjoisissa oloissa -tutkimuksen yhteydessä, ja asukkaiden hiilijalanjälki on jopa neljännes keskivertosuomalaisen jäljestä mm. uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen ja kestävien elämäntapojen ansiosta.

Kohteesta lisää:
www.yhteiskyla.net
Kestävä kylä pohjoisissa olosuhteissa -tutkimus

Takaisin kestävän yhdyskuntasuunnittelun teemasivulle.


Näytä Eko-Boxi suuremmalla kartalla

BROMARVIN EKOKYLÄ

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Bruno Erat 1, 3, Pekka Hänninen 2, 4

Klikkaa kuvaa suuremmaksi. KUVAT: © Bruno Erat (1 ja 3) ja Pekka Hänninen (2 ja 4)

Ekologista täydennysrakentamista maaseudulla
Sijainti: Bromarv, Raasepori
Suunnittelija: arkkitehti Bruno Erat, 2006

Bromarvin ekokylä on paikallisen Marttayhdistyksen käynnistämä hanke, jonka tarkoitus on tuottaa ekologisesti kestävää asumista maaseudulla sekä turvata kirkonkylän palveluiden säilyminen houkuttelemalla sinne uusia asukkaita. Ekokylässä on 20 asuntoa sekä yhteistila ja muutamia liiketiloja, joissa työskentelee mm. parturi-kampaamo.

Ekokylän uudisrakennukset sijoittuvat kyläraitin varteen täydentäen olemassa olevaa kylärakennetta. Rakentamiselta säästettiin pieni muinaisranta. Kylä lämpiää oman hake- ja aurinkovoimalan avulla. Jätevedet erotellaan harmaisiin sekä mustiin ja puhdistetaan paikallisesti. Ekokyläläisillä on mahdollisuus palstaviljelyyn.

Rakennusten lähtökohtana ovat rakenteiden luonnonmukaisuus, hengittävyys, korjattavuus, asuntojen muunneltavuus sekä aurinkoenergian passiivinen hyödyntäminen. Asunnoissa on painovoimainen ilmanvaihto, jota on vahvistettu märkätilojen osalta koneellisella poistoilmanvaihdolla. Suunnittelun aluksi Bruno Erat tutki bromarvilaisten vanhojen rakennusten ikkunoita, löytääkseen ekokylän rakennuksille oikean hengen.

Kohteesta lisää:
Eratin toimiston kotisivut
Kestävä kylä pohjoisissa olosuhteissa -tutkimus


Näytä Eko-Boxi suuremmalla kartalla