MIKS_2

MITEN MAAPALLO VOI? -tietoteksti

Ilmastonmuutosta ei voida enää pysäyttää, mutta sitä voidaan hillitä ja siihen voidaan sopeutua monin tavoin. Maapallon keskilämpötilan kohoamista kahdella asteella pidetään kriittisenä rajana, jonka ihmiskunta ja maapallon ekosysteemi vielä sietäisivät. Mikäli jatkamme fossiilisten polttoaineiden käyttöä nykyiseen tahtiin, lämpötila kohoaa jopa kuusi astetta kuluvan vuosisadan aikana. Yhtä nopeata muutosta ei ole tapahtunut ehkä koskaan elollisen luonnon historian aikana.

Keskivertosuomalaisen päästöt ovat 10 000–12 000 kiloa vuodessa laskutavasta ja vuodesta riippuen. Määrä on kymmenkertainen ilmaston kannalta kohtuulliseen määrään verrattuna. ERA17 -hankkeen Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt (Sitran selvityksiä 39) raportin mukaan vuonna 2007 rakennusten käyttö aiheutti 32 %, rakentaminen 6 % ja liikenne 19 % hiilidioksidipäästöistämme. Teollisuuden osuus oli 30 %.

Rakennuskantamme hiilidioksidipäästöt jakautuvat selvityksen mukaan seuraavasti: asuinkerros- ja rivitalot aiheuttavat 31 %, omakotitalot ja vapaa-ajan rakennukset 31 % ja palvelurakennukset 38 % päästöistä. Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen tuleekin olemaan suuri haaste.

Yksilötasolla tarkasteltuna keskivertokansalaisen kulutuksen päästöistä asuminen muodostaa 24 % (sisältäen lämmityksen, sähkön, rakentamisen ja huollon), ravinto 14 % sekä liikkuminen ja matkustaminen 12 %. Loput päästöt muodostuvat elämän muilta osa-alueilta kuten harrastuksista sekä opetus- ja sosiaalipalveluista (terveydenhuolto, päiväkodit jne.).

Maailmanpankin entinen pääekonomisti Sir Nicholas Stern on Englannin hallituksen toimeksiannosta laskenut ilmastonmuutoksen taloudellisia seuraamuksia ihmiskunnalle. Sternin raportin mukaan ilmastonmuutoksen pahimpien uhkien torjuminen maksaisi nyt prosentin maapallon bruttokansantuotteesta. Mikäli nyt ei toimita, ilmastonmuutoksen aiheuttamat vahingot olisivat tulevaisuudessa raportin mukaan 5–20 % ihmiskunnan bkt:sta.

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja vuosittain 1,5 kertaa enemmän kuin mitä maapallo ehtii tuottaa – me suomalaiset 3 kertaa enemmän. Luonnonvaroista saatu hyöty jakautuu hyvin epätasaisesti maapallon eri alueille. Jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät kuin suomalaiset, tarvitsisimme siis kolme maapalloa tyydyttämään energian, ruoan ja materian tarpeemme. Ihmiskunnan luonnonvarojen käyttö on kaksinkertaistunut vuodesta 1966.

Ekologinen jalanjälki tarkoittaa maa-alaa, joka tarvitaan tuottamaan yksilön käyttämät luonnonvarat. WWF:n tuottaman Living Planet -raportin mukaan keskivertosuomalaisen ekologinen jalanjälki on noin 5,5 hehtaaria. Malawilaisen vastaava jälki on noin 0,5, intialaisen 0,9, kiinalaisen 2,1, venäläisen 3,7 ja yhdysvaltalaisen 9,4. Maapallon asukkaiden keskiarvo on 2,7.

Luonnon monimuotoisuus vähenee ja lajit hupenevat. Mitä köyhempi luonto on lajivalikoimaltaan, sitä huonommin se kestää muutoksia. Ihmistoiminta kattaa yhä laajempia alueita maapallolla. Maapallon luonnon monimuotoisuus on huvennut 30 % vuosien 1970 ja 2008 välillä. Selkärankaisten eliöiden yksilömäärä on vähentynyt puoleen neljässä vuosikymmenessä. Eliölajeja kuolee sukupuuttoon tuhat kertaa enemmän kuin esiteollisella ajalla. Jokaisella lajilla on tärkeä tehtävä ekosysteemin osana.

On arvioitu, että globaalilla tasolla rakentaminen ja rakennusten käyttö kuluttavat 40 % kaikesta ihmiskunnan tarvitsemasta energiasta, aiheuttavat 40 % kaikista ihmiskunnan kasvihuonepäästöistä, kuluttavat 40 % kaikista materiaalivirroista ja aiheuttaa 40 % jätteistä. Ei ole siis yhdentekevää millaisessa rakennetussa ympäristössä elämme ja miten sitä kehitämme.

Muualla verkossa aihepiiristä