UUS_2

UUSIUTUVAT ENERGIAMUODOT RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ tietoteksti

Uusiutuvat energiamuodot ovat energiaa, joka on tuotettu ihmistoiminnan kannalta ehtymättömistä luonnonprosesseista tai -varoista. Auringon säteily, tuuli, veden virtaus tai aaltoliike sekä maankamaraan varastoitunut lämpö ovat ehtymättömiä energiavaroja. Jos tarkkoja ollaan, tuuli, veden liikkeet ja maan lämpö ovat peräisin auringon voimasta – aurinko on siis elämän edellytys ja kaiken energian lähde.

Fossiilisten polttoaineiden riittävyys maapallolla on rajallista: öljyvarojen tuotannon huippu on jo ohitettu, kivihiilen tuotannon huippu saattaa olla edessä jo lähitulevaisuudessa ja maakaasua riitfäisi nykytahdilla käytettynä 60 vuodeksi. Uraanivarat riittävät 20–200 vuodeksi. Uraani on jätteenä kuolettavasti säteilevää myrkkyä, jota ihmiskunnalla on erilaisissa välivarastoissa 250 000 tonnia. Ihmiskunta ei vielä ole ratkaissut uraanijätteen loppusijoitusta.

Siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen vähentää ratkaisevasti hiilidioksidipäästöjä ja lisää energiaomavaraisuutta, josta on hyötyä kansantaloudellisesti sekä mahdollisissa kriisitilanteissa. Tuontienergian osuus Suomen energiankulutuksesta on merkittävä, 70 %, ja osuus Suomen kokonaistuonnista vajaa 20 %. Vuonna 2014 kaikesta käytetystä energiasta peräti 42 % ja öljystä 60 % tuotiin Venäjältä. Lisäksi uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen lisäisi useiden selvitysten mukaan työllisyyttä (mm. SITRA 2015).

Aurinko ja tuuli ovat luonnon tarjoamia ilmaisenergioita. Aurinkoenergiassa on paljon potentiaalia – myös meillä Suomessa. Auringon maahan osuva säteily sisältää 20 000 kertaa enemmän kilowatteja, kuin mitä ihmiskunta tällä hetkellä käyttää. Maapallon koko nykyinen sähköntarve saataisiin tyydytettyä, jos planeettamme pinnasta 0,01 prosenttia vuorattaisiin aurinkopaneeleilla. Suomen koko energiankulutuksen tyydyttämiseen riittäisi 25 X 25 km aurinkopaneeli.

Keski-Eurooppaan aurinkoenergiaa osuu vain hieman enemmän kuin Suomeen. Aurinko säteilee Wienissä 1070 kilowattituntia vuodessa neliötä kohden, Helsingissä tuhat. Itävallassa on käytössä sata kertaa enemmän aurinkokeräimiä kuin Suomessa ja Ruotsissakin kymmenen kertaa enemmän.

Tuulisähkön osuutta voitaisiin Suomessa nostaa huomattavasti. Tuuliatlaksen (www.tuuliatlas.fi) mukaan tuulta riittää Suomessa sisämaassakin ja talvella enemmän kuin kesällä. Ympäristöjärjestö Greenpeacen Energiavallankumous -raportin mukaan Suomessa voitaisiin tuottaa vuonna 2050 tuulella 75 TWh sähköä. Tähän tarvittaisiin 10 000 laitosta. Tällä hetkellä Saksassa jauhaa 22 000 ja Tanskassa 5 500 tuulivoimalaa – Tanskan maapinta ala on noin 1/8 -osa Suomen maapinta-alasta.

Älykäs sähköverkko tasaisi osin tuulisähkön epätasaisuuden ja yhteispohjoismainen sähköverkko puolestaan alueelliset tyynet hetket – mikäli Etelärannikolla ei puhalla, Lapissa tai Lounais-Ruotsissa tuulee. Älykkäässä sähköverkossa kulutusta ohjautuu tuotannon mukaan eli mm. laitteet, joiden ei tarvitse olla jatkuvasti käytössä, käynnistyvät silloin kun sähköä on eniten tarjolla.

Lämpöpumpuilla kerätään lämpöä maasta, vedestä tai ilmasta. Laitteet eivät vähennä talon energiankulutusta, vaan korvaavat ostoenergian tarvetta hyödyntämällä talon ympäristöön varastoitunutta auringon lämpöenergiaa. Lämpöpumppu tarvitsee toimiakseen sähköä: yhdellä sähkökilowattitunnilla syntyy noin kolme lämpökilowattia.

Biopolttoaineet, kuten puu, hake ja pelletti, katsotaan myös uusiutuviksi luonnonvaroiksi, koska niitä syntyy jatkuvasti lisää. Metsä- ja peltoenergioiden käytössä tulee huomioida ekosysteemin kestävyys ja ravinnon riittävyys ihmiskunnalle. Öljy, kivihiili, turve tai uraani eivät ole uusiutuvia luonnonvaroja, koska niitä ei luonnossa juuri muodostu lisää.

Palaa Uusiutuvat energiamuodot rakennetussa ympäristössä -teemasivulle.