KORJ-OKT

PIENTALO – korjausrakentajan muistilista

Pientalot muodostavat kolmanneksen rakennuskannasta, ja niiden käytössä syntyy kymmenesosa kaikista Suomen hiilidioksidipäästöistä. Pientalojen monen kirjavuus hankaloittaa niiden energiatehokkuuden parantamista. Toisaalta pientaloissa päätösten tekeminen on usein helpompaa kuin asunto-osakeyhtiöissä.

Pientalon energiatehokkuutta voi parantaa ja päästöjä pienentää monin tavoin. Päästöjä voi vähentää tekniikan avulla, muuttamalla asumistottumuksia ja säätämällä talotekniikkaa. Enete -tutkimushankkeen mukaan sähkölämmitteisen pientalon energiankulutusta voidaan leikata jopa 70 %. Kodin energiatehokkuuden parantaminen voi olla perheen suurin ympäristöteko!

Alla esimerkkejä pientalon energiankulutuksen säästömahdollisuuksista. Keskimäärin pientalon käyttämästä energiasta kuluu 50–70 % tilojen lämmitykseen, 10–25 % veden lämmittämiseen ja 20–30 % kotitaloussähköön. Taulukon säästöt laskettu tyypillisen omakotitalon kulutuksen (20 000 kWh vuodessa) ja sähkön keskihinnan (12,5 sent/kWh) mukaan:

  • Suora sähkölämmitys maalämpöön, säästö 70 % huonetilojen ja veden lämmityssähköstä ja 1300 € vuodessa.
  • Ilmalämpöpumppu sähkölämmityksen tukena, säästö 30–50 % huonetilojen lämmitysenergiasta ja 400–600 € vuodessa.
  • Lämmöntalteenotto ilmanvaidossa, säästö 15–30 % huonetilojen lämmitysenergiasta ja 260–525 € vuodessa.
  • Asennetaan ohjelmoitava termostaatti, säästö 15 % lämmitysenergiasta ja 260 € vuodessa.
  • Lasketaan sisälämpötilaa asteella, säästö 5% lämmitysenergiasta ja 60–90 € vuodessa.
  • Poistetaan Stand-By kulutus, säästö 10 % kotitaloussähköstä ja 50–75 € vuodessa.
  • Vaihdetaan energiansäästölamput, säästö 14–17 % kotitaloussähköstä ja 70–125 € vuodessa.
  • Lisälämpönä puu, säästö 5–100 % kokonaiskulutuksesta.

Ilmanvaihdon hukkalämpö talteen

Ilmanvaihdon mukana saattaa karata jopa 30–50 % pientalon lämmitysenergiasta. Ilmanvaihtojärjestelmän lämmöntalteenotto vähentää lämmityskuluja 15–30 % verrattuna pelkään koneelliseen tai painovoimaiseen ilmanvaihtoon. Hyvin tiiviissä rakennuksissa päästään lämmöntalteenoton avulla vieläkin vähäisempään lämmitysenergian kulutukseen.

Vanhemmissa taloissa painovoimaisen ilmanvaihdon vaihtaminen koneelliseen lämmöntalteenotolla varustettuun järjestelmään voi olla vaikeaa tai teknisstikin huono ratkaisu.

Vanhoissa taloissa on eletty ennenkin melko kohtuullisilla päästöillä, ja ilmanvaihdon lämpöhäviöitä voidaan kompensoida mm. hyödyntämällä uusiutuvia energiamuotoja.

Lisäeristäminen

Rakennuksen vaipan eli katon, seinien ja lattian kautta karkaa lämmöstä 30–40 %. Katon kautta karkaa pientaloissa eniten energiaa. Rintamamiestalon yläpohjan eristeiden parantaminen on pudottanut rakennuksen lämmitysenergian kulutuksen jopa puoleen.

Eri aikakausien rakenteille on erilaiset korjaustavat, jotta rakenteet toimisivat kosteusteknisesti oikein.

Ikkunat kuntoon

Ikkunnoiden kautta karkaa herkästi 15–20 % pientalon lämmitysenergiasta. Ikkunoiden tiivistäminen ja teippaaminen sekä säännöllinen huolto voivat vähentää talon energiankulutusta jopa 5–20 %.

Uudet energiaikkunat ovat huomattavasti tehokkaampia pitämään lämmön sisällä, ja ovat harkinnan arvoinen vaihtoehto mikäli ikkunat joudutaan uusimaan. Tuloilmaikkuna on viisas valinta kohteisiin, joissa on painovoimainen tai koneellinen poistoilmanvaihto.

Uusiutuvat energiamuodot pientalossa

Siirtymällä uusiutuviin energiamuotoihin talon lämmityskustannukset ja päästöt vähenevät. Uusi energiatekniikka tulee sovittaa rakennukseen kuitenkin harkiten, ettei talon alkuperäinen arkkitehtuuri oleellisesti muutu.

Ilmalämpöpumppu puhaltaa keräämäänsä lämpöä sisätiloihin ja leikkaa sähkölämmitteisen omakotitalon tilojen lämmittämisen energiankulutusta ja päästöjä. Se ei toimi päälämmitysmuotona eikä kovimmilla pakkasilla. Tällöin varaava tulisija lämmittää puhtaammin kuin sähkö. Jopa 25 % säästö tilojen lämmitysenergiassa, takaisinmaksuaika 3–5 v.

Ilma-vesilämpöpumppu näyttää ilmalämpöpumpulta, mutta se siirtää lämpöä vesivaraajaan ja soveltuu korjauskohteisiin, joissa on vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä. Se on hyötysuhteeltaan parempi kuin ilmalämpöpumppu ja riittää päälämmitysmuodoksi. Sen avulla voi lämmittää myös pelkän käyttöveden. 40–50 % säästö lämmitysenergiassa, takaisinmaksuaika 3–5 v.

Maalämpöpumppu vähentää lämmityksen ostoenergiantarpeen jopa kolmannekseen alkuperäisestä. Järjestelmä soveltuu parhaiten korjauskohteisiin, joissa on vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä. Maalämpöpumppu on melko kallis hankkia, mutta  edullinen käyttää. Jopa 70 % säästö lämmitysenergiassa, takaisinmaksuaika 10 v.

Puulämmitys on varsin ekologista, varsinkin jos pienhiukkasten syntyminen minimoidaan. Varaava takka vähentää sähkölämmityksen tarvetta 5–100 %. Tulee käyttää vain kuivaa ja puhdasta puuta ja välttää kitupolttoa. Öljylämmityksestä on melko helppo siirtyä pellettilämmitykseen. Pellettilämmitys on vähäpäästöistä, mutta vaatii runsaasti varastotilaa. Kotimainen ja uusiutuva polttoaine, halvempaa kuin sähkö.

 Aurinkolämpökeräimellä voidaan tuottaa noin puolet tarvittavasta lämpimästä käyttövedestä. Soveltuu mainiosti myös korjauskohteisiin, mutta vaatii rinnalleen lämmönvaraajan. Mikäli vanha varaaja joudutaan uusimaan, kannattaa hankkia malli, johon saa liitettyä kierukat aurinkokeräimelle ja tulisijalle. Jopa 60 % säästö veden lämmittämisessä, takaisinmaksuaika 3–10 vuotta (varaajan kanssa kalliimpi investointi).

Pientalot ovat yksilöllisiä. Myös energiaparannukset ja muut korjaustoimenpiteet on tehtävä tapauskohtaisesti. Huolellinen suunnittelu ja toteutus ovat tärkeitä. Vanhan talon henkeä ei tule tuhota energiatehokkuuden nimissä – vanhoissa taloissa on pystytty aikoinaan asumaan hyvinkin vähäpäästöisesti! Elämäntavat ja asumistottumukset ratkaisevat.