KORJ127

KESTÄVÄ KORJASRAKENTAMINENtietoteksti

Nykyinen rakennuskanta kuluttaa 40 % Suomessa käytetystä energiasta ja aiheuttaa noin kolmanneksen hiilidioksidipäästöistä. Uudisrakentamisen vaikutus koko rakennuskannan energiankulutukseen ja päästöihin on hidas. Siksi korjausrakentamisen merkitys on merkittävä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Ruotsalaisarvion mukaan 1960–1970 -lukujen lähiökerrostalojen energiatehokkuuden parantaminen passiivitalotasolle leikkaisi 15–20 prosenttia koko maan energiankulutuksesta.

Vanhan korjaaminen kannattaa, vaikka vanhat talot kuluttavat jopa 5 kertaa enemmän lämmitysenergiaa kuin uudet nykynormit täyttävät rakennukset. Olemassa olevien talojen rakentamiseen on kulunut energiaa, joka purkamisessa menisi ainakin osittain hukkaan. Uuden talon materiaalien valmistuksesta ja rakentamisvaiheesta aiheutuu hiilipiikki, josta johtuen esimerkiksi uuden passiivitason rakennuksen hiilidioksidipäästöt saattavat alittaa energiatehokkuudesta huolimatta vanhemman ja energiatehottomamman rakennuksen käytön aiheuttamat päästöt vasta vuosikymmenten saatossa. Korjausrakentamisen aiheuttama hiilipiikki on paljon pienempi, sillä rakennuksen runko on jo olemassa. Ilmastonäkökulmasta on oleellista leikata päästöjä nyt eikä vuosikymmenten saatossa.

Asuinkerrostaloissa yksinkertaisin tapa säästää lämmitysenergiaa on liikalämmityksen vähentäminen eli sisälämpötilan säätö. Asteen vähennys sisälämpötilassa vähentää 5 % lämmitysenergian kulutusta. Lämmitysjärjestelmän ja patteriverkon säädöllä ja uusimisella saadaan 10–15 % säästö lämmitysenergian kulutukseen. Pienellä investoinnilla saa siis huomattavaa säästöä.

Ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen on kustannustehokas energiatoimenpide, jolla päästään kolmanneksen pienempään lämmitysenergian kulutukseen. Se kannattaa tehdä linjasaneerauksen yhteydessä.  Lisäeristäminen on sitä vastoin melko kallista saavutettuun energiansäästöön nähden, ja kannattaa toteuttaa vasta muun julkisivukorjauksen yhteydessä.

Riihimäen Peltosaaressa 1970-luvun asuinkerrostalo muutettiin passiivitaloksi. Uuden ilmanvaihtojärjestelmän kanavat kulkevat esivalmistetuissa puisissa seinäelementeissä, eikä asukkaiden tarvinnut poistua kodeistaan remontin ajaksi. Energiaremontti ei siis merkitse välttämättä asukkaille kuukausien evakkoa.

Pelkkä energiatehokkuus ei aina riitä: mikäli asuntotyypit tai niiden määrä eivät vastaa nykyisiä tarpeita, ne saattavat jäädä tyhjilleen. Muuntojousto ja tilojen päällekkäiskäyttö vastaavat muuttuviin tarpeisiin. Teknisesti lähiötalot ovat usein paremmassa kunnossa kuin yleisesti luulla, ja niiden asuntopohjat ovat tehokkaita. Raahen Kummatissa rapistuneista ja vajaakäyttöisistä lähiötaloista purettiin osia pois peruskorjauksen yhteydessä. Osapurku voi olla vaihtoehtoehto muuttotappioalueilla.

Sekä Kummatissa että Peltosaaressa vastikkeet ja vuokrat pysyivät lähes ennallaan mittavista korjaustoimenpiteistä huolimatta. Ennen kaikkea asukkaiden sisäilmanlaatu sekä viihtyisyys paranivat.

Vuosina 1965–1975 Suomeen rakennettiin 360 000 asuntoa betonikerrostaloihin. Nyt ne alkavat olla perusteellisten korjausten tarpeessa. Lähiökerrostalokannan päivitysprojekti on mittasuhteiltaan samaa luokkaa, kuin talojen rakentaminen aikanaan.

Pientalot ovat yksilöllisiä ja monenkirjavia. Myös energiaparannukset ja muut korjaustoimenpiteet on tehtävä yksilöllisesti. Huolellinen suunnittelu ja toteutus ovat tärkeitä. Eikä vanhan talon henkeä tule tuhota energiatehokkuuden nimissä. Vanhoissa taloissa on pystytty aikoinaan asumaan hyvinkin vähäpäästöisesti. Elämäntavat ja asumistottumukset ratkaisevat.

Siirtymällä uusiutuviin energiamuotoihin talon lämmityskustannukset ja päästöt vähenevät huomattavasti. Sähkölämmitteisen pientalon energiankulutusta voidaan leikata jopa 70 % muun muassa siirtymällä maalämpöön, liittämällä lämmön talteenotto ilmanvaihtojärjestelmään ja säätämällä talotekniikkaa.

Ikkunoiden tiivistämisellä ja rakennusrungon, varsinkin yläpohjan, lisäeristämisellä saadaan lämmityskuluja pienenemään. Rintamamiestalon yläpohjan eristeiden parantaminen on pudottanut rakennuksen lämmitysenergian kulutuksen jopa puoleen.

Eri aikakausien rakenteille on erilaiset korjaustavat, jotta rakenteet toimisivat kosteusteknisesti oikein. Ehkä oleellista pientaloasumisessa onkin rakastaa taloaan ja vaalia sen kuntoa – ja elää kestävästi. Arjen säästäväisyydellä voit vähentää asumisen energiankulutusta jopa 30 %.

Rakennusmateriaalien ja osien kierrätys liittyy oleellisesti korjausrakentamiseen. Tuore jätedirektiivi ohjaa tehokkaampaan jätteiden hyötykäyttöön. Tavoite olisi hyödyntää 70 % rakennus- ja purkujätteestä vuoteen 2020 mennessä.

Rakennusjätteiden hyötykäyttö jakaantuu kolmeen virtaan: maantäyttöön (mm. betoni ja muut kivituotteet), energiantuotantoon (puu ja useat muovit) sekä varsinaiseen kierrättämiseen, joka pitää sisällään uudelleenkäytön eli esimerkiksi purettujen osien kuten ikkunoiden, ovien, palkkien, elementtien jne. käyttämistä sellaisenaan uudessa kohteessa ja uusiokäytön eli esimerkiksi lasi- tai betonimurskan käyttämisen uusien materiaalien raaka-aineena. Uudelleenkäyttö ja uusiokäyttö ovat ympäristön kannalta parhaat vaihtoehdot.